Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Joonas Säntti 23.6.2010
Keskiyön lapset (Midnight’s Children, 1981, suom. 1982) on kirjoitettu paljon ennen Saatanallisten säkeitten (1988) islamistisessa maailmassa herättämää vihaa ja ajatollah Khomeinin langettamaa fatwa-tuomiota. Vaikka… Lue lisää
Seppo Järvinen 21.6.2010
Aforistikkoja on harvassa, mielipideapparaatteja pilvin pimein. Jos ajattelu ei ole kirkasta, muoto hallinnassa, turha on paperia tuhlata lukijan kiusaksi. Aforismi ei ole mitä tahansa… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 16.6.2010
”Tämä aika on niin täynnä valoa, että Euroopassa on tuskin yhtäkään maata tai kolkkaa, jonka säteet eivät risteäisi muiden kanssa tai leikkaisi niitä. Suurin… Lue lisää
Ville Ropponen 14.6.2010
Miten suhtautua käännösantologioihin? Yhdet pitävät niitä tylsinä luetteloina ja kieltäytyvät lukemasta. Toiset rakastavat niiden sekameteliä. Joka tapauksessa käännösantologiat ovat tarpeellisia. Miten muuten saisimme tietää… Lue lisää
Saija Isomaa 9.6.2010
1910-luvulla suomalaiseen kirjallisuuteen ilmestyi kirjailijanimi Maiju Lassila, jonka teokset kuvasivat rehevästi kansanelämää ja kertoivat farssimaisia ja satiirisia tarinoita kansan parista nousevista tahattomista veijarihahmoista. Salanimen… Lue lisää
Ville Hänninen 4.6.2010
Michel Houellebecqin nimen tunnistaa moni, mutta harvempi osaa kirjoittaa saati lausua sitä. Suhteellisen harvojen herkuksi yksi aikamme tärkeimmistä nykykirjailijoista on jäänyt muutenkin. ”Hullu-Pekan” herkkupalojen… Lue lisää
Silja Ylitalo 2.6.2010
Mario Vargas Llosan (s. 1936) Tuhma tyttö -romaanin (Travesuras de la niña mala) luettuaan ei heti arvaisi, että kirjailija on raivannut tiensä maailmankirjallisuuden historiaan… Lue lisää
Jani Saxell 31.5.2010
Runous vastustaa valtaa säkeissä tai niiden välissä. Edellisestä voisi mainita esimerkkeinä eräät suomalaiset 1970-luvun runoilijat, jotka olivat sanastoltaan suorasanaisen luokkatietoisia ja nyrkki pystyssä, mutta… Lue lisää
Suvi Kaljunen 26.5.2010
Albanialaisen kirjailijan Ismail Kadaren (s.1936) teos Kolme surulaulua Kosovolle (Tri këngë zie për Kosovën, 1998) kuvaa historiallista turkkilaisten ja balkanilaisten – puolikuun ja ristin… Lue lisää
Saila Keskiaho 24.5.2010
Esikoisteoksessa pöytä on tapana laittaa koreaksi. Korea on myös Irina Javnen kattaus runokokoelmassa Olen syntynyt, sanotaan. Teoksessa on tarjolla proosahtavaa lyriikkaa – perinteisempää asettelua… Lue lisää
Hannele Puhtimäki 22.5.2010
Jos Saara Kesävuoren edellinen teos Hyvä isä kuvasi ”tavallisia” ihmisiä ja tavallisia tapahtumia, uuden Tarvitse minua -romaanin henkilöihin ei tavallinen-adjektiivia tule mieleen ensimmäisenä liittää. Lue lisää
Mikko Nortela 19.5.2010
Aika harvalla alalla on yhtä suvereenia ja yhtä laajasti tunnustettua isähahmoa, kuin William Shakespeare on näyttämötaiteille. Siksi on luonnollista, että uudet sukupolvet joskus kieltävätkin… Lue lisää
