Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Jari Olavi Hiltunen 16.8.2010
Ruotsinsuomalaisten Jossakin itkee pikkuveli -antologian toimittanut erityisluokanopettaja Anneli Tikkanen-Rózsa tiivistää kertomusten ydinmehun esipuheessaan seuraavasti: ”Ruotsinsuomalaiset elävät tätä päivää Ruotsiin juurtuneina, vaikka mummonmökki olisikin Suomessa… Lue lisää
Pekka Toikka 11.8.2010
Mitä 2000-luvun maallistunut valistuksen lapsi saa hurjistuneen zen-munkin vajaat 600 vuotta aiemmin kirjaamista säkeistä? Ikkyuun Riehaantunut pilvi liikkuu niin kiintoisasti uskonnon, filosofian, nykyfysiikan kuin… Lue lisää
Vesa Rantama 9.8.2010
Markku Paasonen on tullut tunnetuksi urbaanin elämän runoilijana. Voittokulku-kokoelman (2002) proosarunoissa kuljettiin kaupungin syrjässä, periferia-alueilla ja piiloon jäävässä maailmassa: viemäreissä ja muissa harvemmin kuvatuissa… Lue lisää
Roo Ketvel 4.8.2010
John Ashbery, suuri sielu ja sukupolvensa johtava amerikkalainen, hyvin suomennettu runoilija, arvosteli 1966 de Chiricon romaanin Hebdomeros. Hän tahtoi erikseen nostaa esille, että keskeinen… Lue lisää
Ville Ropponen 2.8.2010
Natalja Kljutšarjovan (s. 1981) esikoisromaani Kolmannessa luokassa on realismia ja fantasiaa sekoittava ajankuva, nuortenromaani ja farssi, joka pyörittää nyky-Venäjän kohtaloita ja ongelmia satiirisen myötäelävästi. Lue lisää
Jani Saxell 28.7.2010
Vladimir Majakovski (1893–1930) ehti takoa varhaiseen itsemurhaansa nähden melkoisen tuotannon. Futuristinen vallankumousrunoilija ja aatteen dynamo taipui myös kuvataiteilijaksi ja graafikoksi, elokuvakäsikirjoittajaksi, sanomalehtimieheksi, jopa mainospiirtäjäksi. Lue lisää
Mervi Inari Sainio 26.7.2010
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria tarkentaa pohjoisen kulttuurin keskiöön ja palauttaa osaltaan kunnioitusta perinteeseen ja yhteyttä historiaan. Maailmankirjallisuuden kartalla Skandinavia on kautta aikojen mielletty periferiaksi ja Suomi… Lue lisää
Esa Mäkijärvi 19.7.2010
Teemu Manninen (s. 1977) etenee johdonmukaisesti. Hänen ensimmäinen runokirjansa, Turistina täällä (2004), oli vielä verrattain tavanomainen. Sen jälkeen Manninen on kehittänyt ilmaisuaan radikaalimpaan suuntaan. Lue lisää
Sanna Nyqvist 14.7.2010
John Keats, brittiläisen romantiikan tähdenlento, kuoli vain 25-vuotiaana vuonna 1821, mutta ehti sitä ennen kirjoittaa tukun säkenöiviä säkeitä, joita luetaan ja tulkitaan edelleen. Keatsin… Lue lisää
Suna-Marija Önder 10.7.2010
”Papa Mpampoulle Ihmisten isälle: ’Olit opettajani / Olet aina Obelani / Herätän sinut ja täytyn!’” Papa Mpampoun muistot kantavat maailmaa, lupaa Gabriel Mwènè Okoundji… Lue lisää
Markku Soikkeli 5.7.2010
Viime aikoina herännyt kiinnostus kirjailija Arvid Järnefeltiin (1861–1932) on kohdistunut enemmän hänen henkilöönsä kuin teoksiinsa. Syy ei ole ainakaan teosten saatavuudessa. Järnefeltin ohjelmallisista teoksista… Lue lisää
Päivi Koivisto 30.6.2010
Thomas Mann oli vasta 26-vuotias julkaistessaan vuonna 1901 suurromaaninsa Buddenbrookit, josta hän tuli myöhemmin saamaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Tähän nähden romaanin rakenne on hämmästyttävän hallittu. Romaanissa,… Lue lisää
