Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Sanna Nyqvist 14.7.2010
John Keats, brittiläisen romantiikan tähdenlento, kuoli vain 25-vuotiaana vuonna 1821, mutta ehti sitä ennen kirjoittaa tukun säkenöiviä säkeitä, joita luetaan ja tulkitaan edelleen. Keatsin… Lue lisää
Suna-Marija Önder 10.7.2010
”Papa Mpampoulle Ihmisten isälle: ’Olit opettajani / Olet aina Obelani / Herätän sinut ja täytyn!’” Papa Mpampoun muistot kantavat maailmaa, lupaa Gabriel Mwènè Okoundji… Lue lisää
Markku Soikkeli 5.7.2010
Viime aikoina herännyt kiinnostus kirjailija Arvid Järnefeltiin (1861–1932) on kohdistunut enemmän hänen henkilöönsä kuin teoksiinsa. Syy ei ole ainakaan teosten saatavuudessa. Järnefeltin ohjelmallisista teoksista… Lue lisää
Päivi Koivisto 30.6.2010
Thomas Mann oli vasta 26-vuotias julkaistessaan vuonna 1901 suurromaaninsa Buddenbrookit, josta hän tuli myöhemmin saamaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Tähän nähden romaanin rakenne on hämmästyttävän hallittu. Romaanissa,… Lue lisää
Ville Ropponen 28.6.2010
Tiina Raevaaran (s. 1979) kokoelman En tunne sinua vierelläni neljätoista novellia avaavat ovia sadustoon ja maailmankirjallisuuden kentille. Raevaara ei harrasta suoria viittauksia, mutta tarinoiden… Lue lisää
Joonas Säntti 23.6.2010
Keskiyön lapset (Midnight’s Children, 1981, suom. 1982) on kirjoitettu paljon ennen Saatanallisten säkeitten (1988) islamistisessa maailmassa herättämää vihaa ja ajatollah Khomeinin langettamaa fatwa-tuomiota. Vaikka… Lue lisää
Seppo Järvinen 21.6.2010
Aforistikkoja on harvassa, mielipideapparaatteja pilvin pimein. Jos ajattelu ei ole kirkasta, muoto hallinnassa, turha on paperia tuhlata lukijan kiusaksi. Aforismi ei ole mitä tahansa… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 16.6.2010
”Tämä aika on niin täynnä valoa, että Euroopassa on tuskin yhtäkään maata tai kolkkaa, jonka säteet eivät risteäisi muiden kanssa tai leikkaisi niitä. Suurin… Lue lisää
Ville Ropponen 14.6.2010
Miten suhtautua käännösantologioihin? Yhdet pitävät niitä tylsinä luetteloina ja kieltäytyvät lukemasta. Toiset rakastavat niiden sekameteliä. Joka tapauksessa käännösantologiat ovat tarpeellisia. Miten muuten saisimme tietää… Lue lisää
Saija Isomaa 9.6.2010
1910-luvulla suomalaiseen kirjallisuuteen ilmestyi kirjailijanimi Maiju Lassila, jonka teokset kuvasivat rehevästi kansanelämää ja kertoivat farssimaisia ja satiirisia tarinoita kansan parista nousevista tahattomista veijarihahmoista. Salanimen… Lue lisää
Ville Hänninen 4.6.2010
Michel Houellebecqin nimen tunnistaa moni, mutta harvempi osaa kirjoittaa saati lausua sitä. Suhteellisen harvojen herkuksi yksi aikamme tärkeimmistä nykykirjailijoista on jäänyt muutenkin. ”Hullu-Pekan” herkkupalojen… Lue lisää
Silja Ylitalo 2.6.2010
Mario Vargas Llosan (s. 1936) Tuhma tyttö -romaanin (Travesuras de la niña mala) luettuaan ei heti arvaisi, että kirjailija on raivannut tiensä maailmankirjallisuuden historiaan… Lue lisää
