Kritiikit

Yrjö Haila ja Ville Lähde pohtivat yhdessä viiden eri aloja edustavan tutkijan – William Connollyn, Donna Haradayn, Tim Ingoldin, Bruno Latourin ja Raymond Williamsin… Lue lisää

Lyhyen proosan taitaja Arja Andersson kirjoittaa pienoisromaanissaan Vika tarinan, joka selvästikin on niitä tarinoita, jotka on pakko kertoa. Aiempien teostensa tapaan Andersson sijoittaa tapahtumat… Lue lisää

Kuinka maa muuttui musiikiksi syntyi kolme vuotta Olli Heikkosen (s.1965) esikoiskokoelman jälkeen. Jakutian aurinko (Tammi, 2000) sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon vuoden parhaasta esikoisteoksesta. Takakansiruno… Lue lisää

Pentti Holappa on ehtinyt tehdä monta uraa. Hänen tuotantoonsa mahtuu niin runoja, romaaneja, näytelmiä, esseitä kuin lehtikirjoituksiakin. Hän on myös suomentanut ranskasta uuden romaanin… Lue lisää

Rainer Maria Rilkeä (1875-1926) pidetään henkistyneen, jopa mystiikkaan vaipuvan lyriikan ja muodoltaan viimeiseen asti hiotun runon taiturina. Hänen kuvastonsa kattaa lähes kaiken maan ja… Lue lisää

Ajattele talvimaisemaa ja lumen keskellä olevaa mökkiä. Tähän mielikuvaan kiteytyy kosmoksen ja asumisen suhde Gaston Bachelardin luonnehtimana. Juuri talvessa paljastuu asumisen olemus, sillä ”eikö… Lue lisää

Suomen keskustassa asuvalle Afrikka on tutumpi periferia kuin Pohjanmaa. Heikki Niskan kokoelman Ulijasta väkiä avausrunon mukaan ”Afrikasa on kuumempi ko hullun saunasa” ja Pohjanmaalla… Lue lisää

Japanin kirjallisuusperinne on tavattoman rikas. Yhtenä osana siihen kuuluvat myös klassiset kauhutarinat. Niitä on tavattu lukea varsinkin kuumina kesäiltoina, jolloin kylmät väreet pääsevät kulkemaan… Lue lisää

Tunnustan, että minulla on ennakko-odotuksia Markku Kaskelan uuden runokokoelman suhteen. Olen pitänyt hänen aiemmista teksteistään enkä voi aloittaa tätä arviota lainaamatta runoa hänen esikoisteoksestaan,… Lue lisää

Mistä johtuu, että ihminen kiintyy lapsuutensa maisemiin ja leikkipaikkoihin niin voimakkaasti, että pystyy palauttamaan ne koska tahansa myöhemmin elämässään yksityiskohtaisesti mieleensä, kysyvät Taina Kaivola… Lue lisää

Vanhainkoti Unhola saa nimensä vahingossa. Siinä on Harri Tapperin mainion Unholan ensimmäinen ilkikurinen piikki kunnallishallinnon sattumanvaraisuuteen. Unholan vanhukset sen enempää kuin hoitaja, talonmies tai… Lue lisää

Jan Blomstedtin Retoriikkaa epäilijöille on hiukan epätasainen teos. Se alkaa turhankin vauhdikkaasti – Blomstedt ei selosta lähtökohtiaan lainkaan vaan porhaltaa vauhtiin ja esittää retoriikkakäsityksiä,… Lue lisää