Sinun silmäsi näkivät minut (rakkaustarina)

Islantilaissyntyisen Sjónin teoksessa maailmaa hahmotetaan katseen ja sen rajojen kautta. Alussa lähestytään pienen saksalaiskylän majataloa. Romaanin kertoja yrittää aloittaa tarinansa hitaasti ja kuvailevasti, mutta hänen kärsimätön kuulijansa haluaa, että majatalon katto nostetaan heti pois paikoiltaan: hän tahtoo ohittaa kuvailevat maalailut ja nähdä kaiken samantien. Kertoja vie kätensä kuulijan pään sisään ja näyttää, miten majatalo rakentuu sinne. Tätä voi pitää teokseen sisällytettynä lukuohjeena: moniaineksinen tarina tulee ottaa sisäänsä ja edetä sen ehdoilla.

Sjón oli 1980-luvulla islantilaisen undergroundin merkittävä hahmo ja surrealistiseksi kutsuttu runoilija. Sittemmin Sjón on saanut mainetta muun muassa Dancer in the dark -elokuvasta, johon hän kirjoitti lauluja yhdessä Björkin kanssa. Surrealistisen henkinen, unenomainen logiikka vallitsee ajoittain myös Sinun silmäsi näkivät minut -romaanissa. ”Kirjojen lukeminenhan on eräänlaista uneksimista”, toteaa Marie-Sophie, keskeisin teoksen päähenkilöistä.

Marie-Sophie työskentelee majatalo Vrieslanderissa, jossa hänet määrätään yllättäen vahtimaan pahoin nälkiintynyttä ja huonokuntoista juutalaismiestä. Absurdin oloinen tehtävä pitää suorittaa niin tunnontarkasti, että Marie-Sophien käsketään vahtia miestä jopa nukkuessaan. Maailmalla riehuvan toisen maailmansodan todellisuus tuottaa majatalon arkeen vain epämääräisiä heijastuksia.

Majatalo Vrieslanderin elämässä on omat sisäiset lakinsa. Talo on entinen bordelli, joten illuusiot ja tirkistely ovat osa sen luonnetta ja sisustusta. Makuukamarin suljetussa tilassa Marie-Sophien ja juutalaismies Löwen välille syntyy ruumiin totunnaiset rajat ylittävä yhteys. Suuren luomisinnostuksen vallassa he valmistavat Löwen keräämästä savimaisesta massasta pojan, romaanin kertojan.

Välillä seurataan arkkienkeli Gabrielia, jonka pitäisi antaa torvellaan tuomiopäivän julistus. Saatanan juonet sotkevat enkelin aikeet. Gabriel joutuukin taistelemaan hengen ja lihallisuuden ristipaineissa, vastustamaan kuolevaisten kiusauksia kaikin voimin. Romaanin lopussa majatalon ja enkelin tarinat nivoutuvat selvemmin yhteen.

Kertovat, ruumiilliset henkilöt

Sjónin romaanihenkilöt kertovat pitkiä, erikseen otsikoituja tarinoita sekä muistavat äkkiä lauluja ja runoja. Islantilainen tarinaperinne saa seurakseen postmodernin kerronnallisen itsetietoisuuden, mutta Sjón myös pilailee ”oppineiden” kerronnan keinojen kustannuksella. Romaanin pääkertoja perustelee kuulijalleen Kafkan Muodonmuutokseen tekemänsä kirjallisuusviittauksen näin: Se syventää Marie-Sophien ja miesparan, minun isäni, tarinaa, ja saa aikaan dialogin sen ja maailmankirjallisuuden välille. Taitaako tuon enää selvemmin alleviivata.

Sjónin runsaan tarinakattauksen parasta antia ovat henkilökuvat. Henkilöhahmot keittäjästä enkeliin on rakennettu muutaman piirteen varaan, mutta Sjón on onnistunut tekemään heistä hämmästyttävän eläviä. Ruumiillisuus on vahvasti läsnä ja välillä ollaan jo groteskiuden puolella:
katkotuilla raajoilla, ulosteilla ja muilla ruumiin eritteillä on sijansa tässäkin nykyromaanissa.

Äärimmäinen rujous ja toisaalta kauneus kuuluvat teoksessa samaan, ironiseen tekstikudokseen. Varsinkin enkeli Gabrielille elämän ylevyyden ja alhaisuuden sekoittuminen on arkipäivää. Enkelin silmistä sinkoili kipinöitä avaruuden äärettömyyteen, jossa seitsemän uutta aurinkokuntaa sai alkunsa mutta samalla hän näki kuinka syntinen ihmisolio makasi vuoteessaan ja kuorsasi, pieri, mumisi ja nieli sylkeä. Hyi olkoon!

Hyvän ja pahan välinen taistelu sekä luomiskertomus saavat teoksessa monia myyttisiä ja maallisia ulottuvuuksia. Tällainen kulttuuristen tasojen sekoittaminen ei enää sisällä uutuusarvoa, mutta Sjónin kekseliäisyys ja ironian takaa kuultava inhimillisyys tekevät romaanista nautinnollista luettavaa. Se on toki myös vivahteet tavoittavan suomennoksen ansiota.

Sinun silmäsi näkivät minut on alun perin ilmestynyt 1994, ja siihen on myöhemmin tullut itsenäinen jatko-osa, englanninkieliseltä nimeltään With quivering tear.