Harmaa arkikin olisi ylellisyyttä
Merja Marjamäki 22.5.2003
Vapaana syntynyt! – mitä ironiaa. Laura Hird (s. 1966) on luonut kirjaansa perhehelvetin, josta vapauden tunteet ovat kaukana. Tunteet kuolevat, kun elämässä ei ole… Lue lisää
Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Merja Marjamäki 22.5.2003
Vapaana syntynyt! – mitä ironiaa. Laura Hird (s. 1966) on luonut kirjaansa perhehelvetin, josta vapauden tunteet ovat kaukana. Tunteet kuolevat, kun elämässä ei ole… Lue lisää
Mari Niiranen 19.5.2003
”Sanataiteen harjoituksista keskeisin on erottaa toisistaan äly, aistit ja tunteet”, uskoo Risto Ahti teoksessaan RunoAapinen. Ahti tunnetaan kirjailijana ja innostavana opettajana, joka on… Lue lisää
Markku Soikkeli 15.5.2003
Vieraita, ihmiselämälle vihamielisiä paikkoja on helpompi kuvitella, jos paikkoihin sijoitetaan ihmisen kaltaisia olentoja. Mitä pimeämpiä ovat yöt, sitä houkuttavampaa on asuttaa pimeys hirviöillä ja… Lue lisää
Matti Lundberg 13.5.2003
Kuuban vallankumous olisi tapahtunut ilman Che Guevaraakin, mutta hän antoi sille kasvonsa. Guevara tuli muokanneeksi paitsi lukemattomien ihmisten maailmankuvaa myös Kuuban vallankumouksen suuntaa ja… Lue lisää
Tuomo Karhu 12.5.2003
Eva-Stina Byggmästar (s. 1967) julkaisi ensimmäisen kokoelmansa I glasskärvornas rike jo 1986. Teos ilmestyi pohjanmaalaisen kustantamon Författarnas andelslag kautta kuten kolme seuraavaakin Amuletten (1987),… Lue lisää
Ville Ropponen 8.5.2003
Argentiinalainen Jorge Luis Borges (1899–1986) oli postmodernisti kauan ennen moista käsitettä. Borgesin kertomuksissa yhdistyvät novelli ja essee. Kuvitteelliset asiat puetaan faktiseen kaapuun ja toisinpäin. Ihmeet… Lue lisää
Minna Valkealahti 6.5.2003
Reinon touhut ovat usein hänen äitinsä mielestä voihyvätavatonta. Reino ei hallitse small talkia. Hyvä, jos saa itsensä ymmärretyksi, useimmiten ei. Jukka-Pekka Palviaisen (s.1968) esikoisteos… Lue lisää
Niina Hakalahti 1.5.2003
Tittamari Marttinen tunnetaan paitsi runoilijana myös palkittuna lastenkirjailijana. Neljännessä runokokoelmassaan Marttinen tekee uuden aluevaltauksen valitsemalla runojen puhujaksi lapsen mutta suuntaamalla tekstin aikuisille. En muista… Lue lisää
Riitta Vaismaa 30.4.2003
Kun maalataan tauluja, maalataan kerralla sata. Kun pidetään juhlat, ne kestävät ainakin kaksi viikkoa. Kun talo ei miellytä, poltetaan se pois ja rakennetaan parempi. Lue lisää
Alli Kantola 29.4.2003
Jyväskylän Yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikkö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto keräsivät vuonna 1995 noin 700 kirjoitusta, joissa kuvattiin, millainen voimavara taide on kirjoituksensa lähettäneille työnä… Lue lisää
Tommi Parkko 28.4.2003
Kirjallisuudenlajina runo on joustava ja monipuolinen. Lähes kaikista asioista voi kirjoittaa runoa. Olennaista runon onnistumisessa on se, mitä aiheesta saa irti ja miten runo… Lue lisää
Rita Dahl 24.4.2003
Joni Pyysalon toisesta runokokoelmasta pistää ensin silmään hurjan rohkea nimi, Parittelun jälkeinen selkeys. Itse kokoelmassa runoilija kesyyntyy – enemmän kuin parittelua Pyysalo käsittelee miehen… Lue lisää