Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Harmaa arkikin olisi ylellisyyttä

Merja Marjamäki 22.5.2003

Vapaana syntynyt! – mitä ironiaa. Laura Hird (s. 1966) on luonut kirjaansa perhehelvetin, josta vapauden tunteet ovat kaukana. Tunteet kuolevat, kun elämässä ei ole… Lue lisää

Kirjoittaminen on matka omaan mieleen

Mari Niiranen 19.5.2003

”Sanataiteen harjoituksista keskeisin on erottaa toisistaan äly, aistit ja tunteet”, uskoo Risto Ahti teoksessaan RunoAapinen. Ahti tunnetaan kirjailijana ja innostavana opettajana, joka on… Lue lisää

Vakavia kuvitelmia hupsuista maailmoista

Markku Soikkeli 15.5.2003

Vieraita, ihmiselämälle vihamielisiä paikkoja on helpompi kuvitella, jos paikkoihin sijoitetaan ihmisen kaltaisia olentoja. Mitä pimeämpiä ovat yöt, sitä houkuttavampaa on asuttaa pimeys hirviöillä ja… Lue lisää

Vallankumouksen levoton ikoni

Matti Lundberg 13.5.2003

Kuuban vallankumous olisi tapahtunut ilman Che Guevaraakin, mutta hän antoi sille kasvonsa. Guevara tuli muokanneeksi paitsi lukemattomien ihmisten maailmankuvaa myös Kuuban vallankumouksen suuntaa ja… Lue lisää

Kyytiä jäniksen selässä

Tuomo Karhu 12.5.2003

Eva-Stina Byggmästar (s. 1967) julkaisi ensimmäisen kokoelmansa I glasskärvornas rike jo 1986. Teos ilmestyi pohjanmaalaisen kustantamon Författarnas andelslag kautta kuten kolme seuraavaakin Amuletten (1987),… Lue lisää

Modernin mytologian papyruskääröt

Ville Ropponen 8.5.2003

Argentiinalainen Jorge Luis Borges (1899–1986) oli postmodernisti kauan ennen moista käsitettä. Borgesin kertomuksissa yhdistyvät novelli ja essee. Kuvitteelliset asiat puetaan faktiseen kaapuun ja toisinpäin. Ihmeet… Lue lisää

Epätäydellinen sankari

Minna Valkealahti 6.5.2003

Reinon touhut ovat usein hänen äitinsä mielestä voihyvätavatonta. Reino ei hallitse small talkia. Hyvä, jos saa itsensä ymmärretyksi, useimmiten ei. Jukka-Pekka Palviaisen (s.1968) esikoisteos… Lue lisää

Näkyvä lapsi

Niina Hakalahti 1.5.2003

Tittamari Marttinen tunnetaan paitsi runoilijana myös palkittuna lastenkirjailijana. Neljännessä runokokoelmassaan Marttinen tekee uuden aluevaltauksen valitsemalla runojen puhujaksi lapsen mutta suuntaamalla tekstin aikuisille. En muista… Lue lisää

Kerroin sata

Riitta Vaismaa 30.4.2003

Kun maalataan tauluja, maalataan kerralla sata. Kun pidetään juhlat, ne kestävät ainakin kaksi viikkoa. Kun talo ei miellytä, poltetaan se pois ja rakennetaan parempi. Lue lisää

Mitä onkaan taide?

Alli Kantola 29.4.2003

Jyväskylän Yliopiston Nykykulttuurin tutkimusyksikkö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto keräsivät vuonna 1995 noin 700 kirjoitusta, joissa kuvattiin, millainen voimavara taide on kirjoituksensa lähettäneille työnä… Lue lisää

Talousuutisten marginaalimerkintöjä

Tommi Parkko 28.4.2003

Kirjallisuudenlajina runo on joustava ja monipuolinen. Lähes kaikista asioista voi kirjoittaa runoa. Olennaista runon onnistumisessa on se, mitä aiheesta saa irti ja miten runo… Lue lisää

Arkisen äärellä

Rita Dahl 24.4.2003

Joni Pyysalon toisesta runokokoelmasta pistää ensin silmään hurjan rohkea nimi, Parittelun jälkeinen selkeys. Itse kokoelmassa runoilija kesyyntyy – enemmän kuin parittelua Pyysalo käsittelee miehen… Lue lisää

Vieritä ylös