Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Ajan ja paikan vangit

Laura Honkasalo 11.3.2000

Jusa Peltoniemen näytelmän nimi viittaa Venäjän ja Japanin sotaan 1904-05. Jos Venäjä ei olisi hävinnyt sotaa eikä Suomi itsenäistynyt, Kokkolasta melkein Tokioon olisi… Lue lisää

Runouden syvissä vesissä

Jani Saxell 6.3.2000

Lyyrikkona pitkään vaienneen Kari Saviniemen kolmas kokoelma ei piittaa kirjallisuuden valtavirroista. Saviniemi työstää runonsa edelleen lyriikan perusteemoista, kuten rakkaudesta, erotiikasta, luonto ja kaupunkikuvastosta, kirjoittamisesta… Lue lisää

Piikkilankaballadi - suomalaisen sotilaan korpivaellus

Seppo Järvinen 3.3.2000

Muistelen lapsuuteni venäläistä sotavankia, Nikolaita. Muistan hänen aronpaahtamat kasvonsa, iloisen naurun. Ystävystyin tuon kovia kokeneen miehen kanssa. Paluuta hän pelkäsi, paluuta. Nikolain sirpin ja… Lue lisää

Vahvojen novellistien syksy - viimeinen uho

Ritva Kolehmainen 3.3.2000

Markku Hattula (s.1950) tekee vahvaa suomalaista perusnovellia. Joulukuussa ilmestynyt Hurmuri ja muita kertomuksia (Maahenki) on keväällä 1999 aloittaneen pienkustantamon ensimmäisiä kaunokirjallisia teoksia. Hattulan novellien… Lue lisää

Vakuuttavat äänenpainot

Johanna Venho 2.3.2000

Markku Envall on viime vuosina julkaissut esseitä tiuhaan: kirjan vuodessa. Vuonna 1994 ilmestyneen aforismikokoelman Kivestä, valosta ja hyvästä teoriasta jälkeen ei aforismeja ole… Lue lisää

Helvetin haju

Pekka Moilanen 2.3.2000

’Ei vain nainti ja imeminen kosketa miestä ja pehmennä häntä, vaan myös kaikki ylimääräinen’. C.B. Ja vain koira haistaa sen paremmin kuin… Lue lisää

Tarinoiden merkityksestä

Asta Piiroinen 2.3.2000

Keskellä Kairon ääniä ja suurkaupungin myllerrystä istuu yksinäisessä hotellihuoneessa nainen. Sinnikkäässä etsimisen ja löytämisen tuskassaan hän antautuu siinä määrin oman menneisyytensä ja mielikuviensa luomien… Lue lisää

Luonnoksia omaksi huoneeksi

Hannimari Heino 2.3.2000

Pauliina Haasjoen (s.1976) esikoiskokoelma viehättää luonnosmaisuudellaan, konkreettisuudellaan ja puheenomaisuudellaan. Runot ovat kuin muistiinmerkintöjä jotka on sutaistu lappusille arkisen puuhastelun, mieleenjohtumien, vaihtuvan sään ja… Lue lisää

Rosoinen runo saa ristiriitaisen vastaanoton

Jouni Tossavainen 29.2.2000

Runoista, jotka ohittavat niin monet mainiot viime syksyn novellit, romaanit ja esseet, täytyy löytyä joku poikkeuksellinen ominaisuus. Näin kävi Runeberg-raadissa, joka valitsi Teemu Hirvilammen… Lue lisää

Surrealistisia sanamaalauksia

Elli Leskelä 29.2.2000

Teppo Kulmalan kolmas proosateos on novellikokoelma Maailman pihamaat. Novellien aihepiiri liikkuu arkitodellisuudesta fantasiaan, koomisista tilanteista hätkähdyttävään tragiikkaan. Hän vie lukijan oudoille seuduille kohtaamaan kummallisia… Lue lisää

Runolaboratoriossa

Otto Lappalainen 28.2.2000

Café Sjöjungfrun on Ralf Andtbackan kolmas runokoelma. Se on harmoninen kokonaisuus, vaikka jokainen runo on oma maailmansa, aina lapsuusmuistoista syvällisiin sisäisiin visioihin. Kokoelman läpi… Lue lisää

Sananikkari ruotii ihmistä

Maria Autio 28.2.2000

Lamppu Laamasen runot ovat sanaleikkien, ironian ja satiirin värittämiä. Ideologisesta takinkäännöksestä hän veistelee näin: ”Tilapäinen etsii/aivan suotta/ sopivaa päähinettä”. Tai elämän rajallisuudesta näennäisen hulppeasti:… Lue lisää

Vieritä ylös