Kritiikit

Hupisaarilla on Mikko Viljasen toinen runokokoelma. Viljanen on monipuolinen kirjailija, joka runouden lisäksi on kirjoittanut myös romaaneja ja draamatekstejä. Esikoisrunoteos Kesken hengityksen kaiken ilmestyi vuonna 2010. Uusimmassa kokoelmassa on paljon... Lue lisää

”Uudenvuodenyönä/ paremmat toivottavat toisilleen/ eli itselleen parhautta. Miksei turhautta?” (s.9) Penseys ja pessimistisyys paistavat Hannu Kankaanpään kokoelman Kuuntelen alkurunosta, sen sijoittaminen heti alkuun ihmetyttää. Runo ei ole läheskään kokoelman parhaimmistoa.... Lue lisää

Olli-Pekka Tennilä jatkaa uraansa omaperäisellä ja tinkimättömällä linjallaan. Uusin kokoelma, käsin ladottu Ontto harmaa muistuttaa taitoltaan ja jaottelultaan Tennilän aiempia kirjoja ainakin siinä, että joka sivulla on yhdestä kolmeen tekstifragmenttia,... Lue lisää

Runoilija lähtee pyörällä kierrokselle Itä-Helsingin luontoon. Satulassa elämän välitilinpäätös alkaa saada hahmoa. Aatos sinkoilee lähiönykyisyydestä menneen oppivuosiin, kulttuurin ruukunpalasista galakseihin. Evoluution ja historian kerrostumat Itä-Helsingissä törmäävät nuoruuden ja rakkauden muistoihin.... Lue lisää

Tšernobylin kissat on jyväskyläläisen AP Kivisen toinen runokokoelma. Tekijä on tullut tunnetuksi myös lavarunoilijana, joka voitti vuonna 2015 poetry slamin Suomen mestaruuden. Sivuliepeessä teosta kuvataan ”elämänmakuiseksi matkaksi parisuhteen vuodenaikojen halki”.... Lue lisää

Jyrki Kiiskinen tutkii merkitysten muodostumista ja hajoamista uusimmassa runokokoelmassaan Äänen murros (2016), jossa sanoilla ja rakenteilla leikittely tuottavat erilaisia ääniä. Sisällöllisesti runojen teemat löytyvät ihmiselämän vastakkainasetteluista, kuten rahan ja vapauden... Lue lisää

Lauri Viita (1916−1965) oli tamperelainen kirjailija, joka julkaisi neljä runokokoelmaa, Betonimylläri (1947), Kukunor (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961) sekä kaksi romaania, Moreeni (1950) ja Entäs sitten, Leevi... Lue lisää

Timo Harjun toinen runokokoelma Kaikenhymyiset jatkaa suurelta osin palkitun esikoisen Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (2009) linjoilla. Keskiössä ovat ihmisten väliset suhteet, jotka näkyvät nimenomaan kielessä ja sen ruumiillisuudessa. Harjun runous... Lue lisää

Kun saan käsiini uuden kirjan, tapaan tutustua siihen ensin tunnustelemalla ja katselemalla. Katson kannen ja liepeiden kuvia, tutkin paperin tuntumaa, kirjan paksuutta ja painoa. Avaan kirjan, luen katkelmia sieltä täältä,... Lue lisää

”Mikä tämä minä oikein on?”, kysytään Erkki Kiviniemen viidennessä kaunokirjallisessa teoksessa Itseriittoinen viikko. Aiemmin niin aforistikkona, runoilijana kuin romaanikirjailijanakin kunnostautuneen kirjoittajan ilmaisullinen skaala laajenee uutuuskokoelman myötä entisestään; teoksen omintakeista tyylilajia... Lue lisää

Viestinnän läpäisee nykyään taloudellinen diskurssi. Puhutaan tuotoista ja hyödyistä, säästöistä ja investoinneista. Tällaisen puheen vallatessa yhä uusia elämänalueita syntyy kysymys, mitä näiden käsitteiden käytön yleistyminen tarkoittaa ja mitä se tekee... Lue lisää

Kustannustoiminta on ollut myllerryksissä viime vuosina. Monet vanhat kunnon kustannustalot eivät paljon runoja julkaise. Uusia kustantamoja syntyy, vaan niiden perässä ei tahdo pysyä. Posti toi minulle yllätyksenä Anna-Liisa Rekolan Ei... Lue lisää