Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Janne Löppönen 1.8.2018

Runovihkot ovat uusin trendi suomalaisen pienkustantamisen kentällä. Kaunokirjallisuutta on meillä julkaistu erilaisina vihkosina toki ennenkin, mutta viimeaikainen kiinnostus erilaisia julkaisumuotoja kohtaan liittyy entistä selvemmin kirja-alan… Lue lisää

Systeemi porskuttaa, yksilöt särkyvät

Jani Saxell 25.7.2018

Ainakin yhden genren puolella painetulla kirjalla ei ole hätäpäivää: kaksi vuosikymmentä jatkunut dekkaribuumi vain lisää kierroksia. Samaan aikaan rikoskirjallisuus on ottanut itselleen aiemmin muille lajeille kuuluneita… Lue lisää

Runoilijoiden keskustelua puutarhassa

Merja Leppälahti 23.7.2018

Kaksi runoilijaa kirjoittaa toisilleen kirjeitä verkkaiseen tahtiin. Kirjassa on kaksitoista kirjettä, kirjoitettu kahden vuoden aikana. Kuulostaa viehättävältä ja rauhalliselta. Puutarhakirjeitä-kirja on kansipapereineen esineenä houkuttelevan kaunis. Lue lisää

Kahden kerroksen noitaympyrä turkulaisessa puhallintehtaassa

Jari Olavi Hiltunen 22.7.2018

”Tarina voi kätkeä alleen toisen tarinan, joka on ensimmäinen, ja jota ei koskaan kirjoitettu, mutta se on siitä huolimatta luettavissa. Kirjoitettu on kaiken velkaa ensimmäiselle,… Lue lisää

Sofokleen näyttämöllä

Veli-Matti Huhta 19.7.2018

Sankarit elävät tavallaan. Kun he haavoittuvat, heidän tuskansa ovat hirvittäviä. Kun he kuolevat, se ei jää keneltäkään huomaamatta. Vihassaan sankarit ovat leppymättömiä, ja he vihaavat… Lue lisää

Karua kauneutta

Hannele Puhtimäki 18.7.2018

Kun novellikokoelman nimi on Yksityisiä tragedioita, se tarjoaa lukijalle jo tietyn hajun tulevasta. Silti Tiina Lehikoisen novellit yllättävät: arkiseen, tavalliseen elämään vyöryvä tai vähitellen, kuin… Lue lisää

Pervoulottuvuutta ja yhteiskunnallista todellisuutta

Arto Vaahtokari 16.7.2018

Maailma tuulenkaatama on tanssivaa ja maanläheistä runoutta korville. Riina Katajavuoren uuden kokoelman nimi Maailma tuulenkaatama vaikuttaa hieman ärsyttävän söpöilevältä tekotaiteellisuudelta käännettyine sanajärjestyksineen. Yksinkertainen, suora… Lue lisää

Salonkien säihkeessä

Sanna Nyqvist 14.7.2018

On vaikeaa välttyä nostalgian ailahdukselta, kun uppoutuu lukemaan kirjallisten salonkien värikästä historiaa. Tyylikkäiden ja taitavien naisten luotsaamat kirjalliset keskustelukerhot olivat aikakautensa keskipisteitä. Niiden loisteliaassa mutta… Lue lisää

Aikansa ääni ei lakkaa olemasta ajankohtainen

Esa Mäkijärvi 8.7.2018

Alfred Döblinin (1878–1957) romaani Berlin Alexanderplatz (1929) on yksi saksalaisen kirjallisuuden klassikoista. Sen arvo ymmärrettiin jo sen ilmestyessä, ja se käännettiin tuoreeltaan useille kielille. Kirja… Lue lisää

Nautinnon rajoilla

Joonas Säntti 7.7.2018

”Onko minussa jotain vikaa?” lienee kysymys, joka on jossain vaiheessa kaikunut jokaisen seksuaalivähemmistöön kuuluvan päässä. Kirjallisuudessa aihetta on käsitelty usein teini-ikäisen tai nuoren aikuisen kannalta,… Lue lisää

Uudelleen muuttunut

Riikka Simpura 27.6.2018

Karri Kokko kuvailee kollegansa Leevi Lehdon esikoisrunokokoelman Muuttunut tuuli (1967) kannesta kanteen. Teoksen ensimmäinen osa on ekfrasista tai sanelua muistuttava kuvaus Lehdon esikoisesta, ja liitteenä… Lue lisää

Auringon aikaa ja tuulen muistia

Merja Leppälahti 21.6.2018

Aurinkokello on Kaisa Ijäksen kolmas runokokoelma. Ijäksen esikoinen, vuonna 2009 julkaistu Siskot, veljet sai Katri Vala -palkinnon ja toinen kokoelma Pakopiste (2013) oli Runeberg-palkintoehdokkaana. Kirjan… Lue lisää

Vieritä ylös