Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Juna kulkee

Irene Vehanen 16.10.2017

Parhaita päiviä ovat yöt -runokokoelma on erikoissairaanhoitajana uransa tehneen lahtelaisen Tuula Hämäläisen ensimmäinen kustannettu teos. Sen viidessä osassa tehdään tiliä elämästä, ja keskeisenä teemana on… Lue lisää

Harkittujen rakennetekijöiden taidetta

Otso Kantokorpi 15.10.2017

Meidän tragediamme on siinä, että jäljelle jäävät saavat muovata meistä sellaisen kuvan kuin haluavat. – Ville Vallgren Albert Edelfeltille Venla Hiidensalon romaanissa Katson… Lue lisää

Kiveä ja kanervaa

Merja Leppälahti 11.10.2017

Aleksis Kivi julkaisi eläessään melko vähän runoja eikä häntä ehkä tavallisesti pidetäkään ensisijaisesti runoilijana, vaikka jotkut hänet runoistaan ovat hyvin tunnettuja ja rakastettuja. Muutamia Kiven… Lue lisää

Puhevian rakentama identiteetti

Noora Yrttiaho 5.10.2017

R-kirjain, harmittomalta vaikuttava, harva edes kiinnittää siihen erityisemmin huomiota. Ehkä siksi en ole suuremmin tullut ajatelleeksi, miten invalidisoiva tuo yksi kirjain voi olla. Nelli Hietala… Lue lisää

Mieli edellä objektiiviseen tietoon

Pasi Salminen 3.10.2017

Viimeiset pari sataa vuotta ovat olleet kiistatta luonnontieteiden voittokulun aikaa. Luonnontieteiden teoreettisesta kehityksestä on tehnyt kouriintuntuvaa lukemattomat käytännön sovellukset. Jokaiselta löytyy taskusta GPS-navigointiin kykenevä laite,… Lue lisää

Hiottuja ja hiomattomia runotimantteja

Artemis Kelosaari 2.10.2017

Keski-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilija (2014-17) Vesa Lahden kolmas runoteos on vähäeleisten tuokiokuvien kokonaisuus. Valo murtautuu kynnen alta kuljettaa lukijaansa maalaismaisemissa, metsien ja peltojen laidoilla, sumun ja… Lue lisää

Sivullisen outoa juhlaa

Janne Löppönen 25.9.2017

Riimukeinu sisältää Olli Hyvärisen (s. 1958) kootut runot ja aforismit.  Merkille pantavaa on, ettei Hyväriseltä ole ennen tätä syksyä ilmestynyt uusia runo- tai aforismiteoksia sitten… Lue lisää

Eläviä esseitä pimeydestä ja valosta

Artemis Kelosaari 24.9.2017

Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä… Lue lisää

Tietokirja murhafaneille

Siina Sorvali 23.9.2017

Alussa oli murha on tietokirja rikoskirjallisuuden historiasta ja eri alalajeista. Paula Arvas ja Voitto Ruohonen paneutuvat aikajärjestyksessä eri rikoskirjallisuuden ilmiöihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään salapoliisiromaanin syntyä… Lue lisää

Liian etäinen Marilyn Monroe jää vain rooliksi

Markku Soikkeli 21.9.2017

Dekkareiden ohella eroottinen kirjallisuus on ainoa lajityyppi mikä käy kaupaksi kaikissa taloussuhdanteissa. Koska erotiikankin markkinat on nopeasti tyydytetty, täytyy aisteja kutkuttelevaa lukemista myydä erotiikkaa sivuavalla… Lue lisää

Slaavimelankolian korkea veisu

Jani Saxell 18.9.2017

Marina Tsvetajeva (1892–1941) tunnetaan venäläisen runouden hopeakauden suurena yksinäisenä.  Tämä avantgardisti ja klassisti, elämäntavoiltaan epäsovinnainen hengen aristokraatti,  tuli toden teolla suomalaisen lukevan yleisön tietoisuuteen vasta vuonna 2013. Lue lisää

Syysretki elävien hautausmaalle

Vesa Rantama 11.9.2017

Runoantologiat ovat Suomi100-vuoden väistämättömiä sivutuotteita. Niiden julkaiseminen juhlavuonna on itse asiassa niin ilmeistä, että yhteys on jotenkin yritettävä peittää. Yhdessäkään antologiassa, jota tässä kirjoituksessa käsittelen,… Lue lisää

Vieritä ylös