Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Siina Sorvali 23.9.2017
Alussa oli murha on tietokirja rikoskirjallisuuden historiasta ja eri alalajeista. Paula Arvas ja Voitto Ruohonen paneutuvat aikajärjestyksessä eri rikoskirjallisuuden ilmiöihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään salapoliisiromaanin syntyä… Lue lisää
Markku Soikkeli 21.9.2017
Dekkareiden ohella eroottinen kirjallisuus on ainoa lajityyppi mikä käy kaupaksi kaikissa taloussuhdanteissa. Koska erotiikankin markkinat on nopeasti tyydytetty, täytyy aisteja kutkuttelevaa lukemista myydä erotiikkaa sivuavalla… Lue lisää
Jani Saxell 18.9.2017
Marina Tsvetajeva (1892–1941) tunnetaan venäläisen runouden hopeakauden suurena yksinäisenä. Tämä avantgardisti ja klassisti, elämäntavoiltaan epäsovinnainen hengen aristokraatti, tuli toden teolla suomalaisen lukevan yleisön tietoisuuteen vasta vuonna 2013. Lue lisää
Vesa Rantama 11.9.2017
Runoantologiat ovat Suomi100-vuoden väistämättömiä sivutuotteita. Niiden julkaiseminen juhlavuonna on itse asiassa niin ilmeistä, että yhteys on jotenkin yritettävä peittää. Yhdessäkään antologiassa, jota tässä kirjoituksessa käsittelen,… Lue lisää
Joonas Säntti 10.9.2017
”Kaikki tietävät, että jos ihmisen maalaa kokonaan peittoon talomaalilla, hän jää henkiin, kunhan jalkapohjia ei maalata.” Näin toteaa rakkaudessaan pettynyt nuori kertojahahmo Miranda Julyn novellikokoelman… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 9.9.2017
Fjodor Dostojevski (1821–1881) kuuluu venäläisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden klassikoiden eturiviin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan vaikuttaa samanaikaisesti selvältä ja salaperäiseltä. Jotkut… Lue lisää
Arto Vaahtokari 5.9.2017
Tällä kertaa kyseessä on esikoisteos, vaikka Jan Forsström on kyllä meritoitunut aiemmin elokuvakäsikirjoittajana. Muun muassa elokuvien Skavabölen pojat (2009), Hyvä poika (2011) ja Silmäterä (2013)… Lue lisää
Arto Rintala 2.9.2017
Jumalan kaupunki tarjoaa raskaasta aiheesta huolimatta lyyristä keveyttä. Tarja Härkösen käännös tekee modernille klassikolle oikeutta. Brasilialaisen menestyskirjailijan Paulo Linsin (s. 1958) mielestä Turun autio… Lue lisää
Marissa Mehr 31.8.2017
Taidemaalari ja kriitikko Maaria Oikarinen (s. 1972) on käsitellyt kaksisuuntaista mielialahäiriötään avoimesti sekä blogissaan Hekuma että julkisuudessa antamissaan haastatteluissa. Keväällä häneltä ilmestyi esikoisromaani Lucian silmät,… Lue lisää
Juhana Henrikki Harju 28.8.2017
Seitsemännellä runokokoelmallaan Maailmanlopun takuumies Markku Aalto jatkaa katurunoudesta ammentavalla tyylillään maailmanlopputematiikan käsittelyä, jota on ilmennyt hänen aiemmissakin kokoelmissa. Vallitseva näkökulma on miehen, joka ilmeisen tietoisesti… Lue lisää
Marissa Mehr 24.8.2017
Jyri Vartiainen (s. 1990) toivoo Savon Sanomille antamassaan haastattelussa, että pienoisromaaneja julkaistaisiin enemmän. Sanoihin on helppo yhtyä. Kotimaisessa nykykirjallisuudessa pienoisromaani ei ole laisinkaan yhtä suosittu proosan… Lue lisää
Merja Leppälahti 21.8.2017
Kiinalainen Lu Xun (1881−1936) kirjoitti esseitä, novelleja ja runoja, kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä tekstejä sekä lisäksi hän käänsi kiinaksi eurooppalaista kirjallisuutta. Luta on nimitetty kiinalaisen… Lue lisää
