Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Pasi Salminen 3.10.2017
Viimeiset pari sataa vuotta ovat olleet kiistatta luonnontieteiden voittokulun aikaa. Luonnontieteiden teoreettisesta kehityksestä on tehnyt kouriintuntuvaa lukemattomat käytännön sovellukset. Jokaiselta löytyy taskusta GPS-navigointiin kykenevä laite,… Lue lisää
Artemis Kelosaari 2.10.2017
Keski-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilija (2014-17) Vesa Lahden kolmas runoteos on vähäeleisten tuokiokuvien kokonaisuus. Valo murtautuu kynnen alta kuljettaa lukijaansa maalaismaisemissa, metsien ja peltojen laidoilla, sumun ja… Lue lisää
Janne Löppönen 25.9.2017
Riimukeinu sisältää Olli Hyvärisen (s. 1958) kootut runot ja aforismit. Merkille pantavaa on, ettei Hyväriseltä ole ennen tätä syksyä ilmestynyt uusia runo- tai aforismiteoksia sitten… Lue lisää
Artemis Kelosaari 24.9.2017
Pääsiäiskertomus – tuttu tarina jokaiselle, joka tietää edes perusasiat kristinuskosta. Ja useimmat suomalaisethan tietävät, sikäli kun enemmistö meistä on lapsena istunut koulun uskontotunnilla ja teininä… Lue lisää
Siina Sorvali 23.9.2017
Alussa oli murha on tietokirja rikoskirjallisuuden historiasta ja eri alalajeista. Paula Arvas ja Voitto Ruohonen paneutuvat aikajärjestyksessä eri rikoskirjallisuuden ilmiöihin. Ensimmäisessä luvussa käsitellään salapoliisiromaanin syntyä… Lue lisää
Markku Soikkeli 21.9.2017
Dekkareiden ohella eroottinen kirjallisuus on ainoa lajityyppi mikä käy kaupaksi kaikissa taloussuhdanteissa. Koska erotiikankin markkinat on nopeasti tyydytetty, täytyy aisteja kutkuttelevaa lukemista myydä erotiikkaa sivuavalla… Lue lisää
Jani Saxell 18.9.2017
Marina Tsvetajeva (1892–1941) tunnetaan venäläisen runouden hopeakauden suurena yksinäisenä. Tämä avantgardisti ja klassisti, elämäntavoiltaan epäsovinnainen hengen aristokraatti, tuli toden teolla suomalaisen lukevan yleisön tietoisuuteen vasta vuonna 2013. Lue lisää
Vesa Rantama 11.9.2017
Runoantologiat ovat Suomi100-vuoden väistämättömiä sivutuotteita. Niiden julkaiseminen juhlavuonna on itse asiassa niin ilmeistä, että yhteys on jotenkin yritettävä peittää. Yhdessäkään antologiassa, jota tässä kirjoituksessa käsittelen,… Lue lisää
Joonas Säntti 10.9.2017
”Kaikki tietävät, että jos ihmisen maalaa kokonaan peittoon talomaalilla, hän jää henkiin, kunhan jalkapohjia ei maalata.” Näin toteaa rakkaudessaan pettynyt nuori kertojahahmo Miranda Julyn novellikokoelman… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 9.9.2017
Fjodor Dostojevski (1821–1881) kuuluu venäläisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden klassikoiden eturiviin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan vaikuttaa samanaikaisesti selvältä ja salaperäiseltä. Jotkut… Lue lisää
Arto Vaahtokari 5.9.2017
Tällä kertaa kyseessä on esikoisteos, vaikka Jan Forsström on kyllä meritoitunut aiemmin elokuvakäsikirjoittajana. Muun muassa elokuvien Skavabölen pojat (2009), Hyvä poika (2011) ja Silmäterä (2013)… Lue lisää
Arto Rintala 2.9.2017
Jumalan kaupunki tarjoaa raskaasta aiheesta huolimatta lyyristä keveyttä. Tarja Härkösen käännös tekee modernille klassikolle oikeutta. Brasilialaisen menestyskirjailijan Paulo Linsin (s. 1958) mielestä Turun autio… Lue lisää
