Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Lähes tarpeeksi outoa

Joonas Säntti 10.9.2017

”Kaikki tietävät, että jos ihmisen maalaa kokonaan peittoon talomaalilla, hän jää henkiin, kunhan jalkapohjia ei maalata.” Näin toteaa rakkaudessaan pettynyt nuori kertojahahmo Miranda Julyn novellikokoelman… Lue lisää

Dostojevskin elämän ja perinnön runsaudensarvi

Jari Olavi Hiltunen 9.9.2017

Fjodor Dostojevski (1821–1881) kuuluu venäläisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden klassikoiden eturiviin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan vaikuttaa samanaikaisesti selvältä ja salaperäiseltä. Jotkut… Lue lisää

Sekahedelmäkeitto hyvin sattumin

Arto Vaahtokari 5.9.2017

Tällä kertaa kyseessä on esikoisteos, vaikka Jan Forsström on kyllä meritoitunut aiemmin elokuvakäsikirjoittajana. Muun muassa elokuvien Skavabölen pojat (2009), Hyvä poika (2011) ja Silmäterä (2013)… Lue lisää

Leijat kaaoksen yllä

Arto Rintala 2.9.2017

Jumalan kaupunki tarjoaa raskaasta aiheesta huolimatta lyyristä keveyttä. Tarja Härkösen käännös tekee modernille klassikolle oikeutta. Brasilialaisen menestyskirjailijan Paulo Linsin (s. 1958) mielestä Turun autio… Lue lisää

Räiskyvä romaani bipolaarisuuden pyörteistä

Marissa Mehr 31.8.2017

Taidemaalari ja kriitikko Maaria Oikarinen (s. 1972) on käsitellyt kaksisuuntaista mielialahäiriötään avoimesti sekä blogissaan Hekuma että julkisuudessa antamissaan haastatteluissa. Keväällä häneltä ilmestyi esikoisromaani Lucian silmät,… Lue lisää

Karnevaalista puuttuu naurua

Juhana Henrikki Harju 28.8.2017

Seitsemännellä runokokoelmallaan Maailmanlopun takuumies Markku Aalto jatkaa katurunoudesta ammentavalla tyylillään maailmanlopputematiikan käsittelyä, jota on ilmennyt hänen aiemmissakin kokoelmissa. Vallitseva näkökulma on miehen, joka ilmeisen tietoisesti… Lue lisää

Tšehovilainen hetki puistossa

Marissa Mehr 24.8.2017

Jyri Vartiainen (s. 1990) toivoo Savon Sanomille antamassaan haastattelussa, että pienoisromaaneja julkaistaisiin enemmän. Sanoihin on helppo yhtyä. Kotimaisessa nykykirjallisuudessa pienoisromaani ei ole laisinkaan yhtä suosittu proosan… Lue lisää

Näin unta, että uneksin

Merja Leppälahti 21.8.2017

Kiinalainen Lu Xun (1881−1936) kirjoitti esseitä, novelleja ja runoja, kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä tekstejä sekä lisäksi hän käänsi kiinaksi eurooppalaista kirjallisuutta. Luta on nimitetty kiinalaisen… Lue lisää

Runollinen Molotovin cocktail

Jani Saxell 17.8.2017

Runoilija Jani Niemisen (s. 1973) aiemmista kokoelmista Kylässä (Like 2009), Kodittomille koirille (Like 2011) ja Meren poika, joen poika (Like 2014) hahmottuu eräänlainen löyhästi omaelämäkerrallinen… Lue lisää

Hämmästyttää, kummastuttaa

Tapio Salomaa 15.8.2017

Replika on ensimmäinen romaani Sinikka Vuolalta, joka tunnetaan kolmesta kehutusta runokokoelmastaan. Proosaa Vuolalta on aiemmin julkaistu myös Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran kokeellisessa jatkokertomuksessa Ihmiskokeita: Proseduraalinen kollektiiviromaani… Lue lisää

Pimeydessä kaikki näkyy selvästi

Antti Ojala 13.8.2017

Miltä kuulostaa kirjailija Thomas Bernhardin henkilökohtainen suosikkiteksti tämän omasta tuotannostaan? Synkältä, lohduttomalta ja peripateettiselta, kuten on helppo arvata. Teksti on nimeltään Amras, joka eroaa kuitenkin… Lue lisää

Kummia kuvia kokeilevalta kuusikymmenluvulta

Ville Hänninen 12.8.2017

Kuohuva 1960-luku on usein jaettu kahtia: alkupuolen on katsottu korostavan esteettistä, loppupuolen poliittista taidetta. Jako on vähintäänkin karkea ja monin tavoin kyseenalainen, mutta jotain merkillistä… Lue lisää

Vieritä ylös