Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Vielä ei olla siellä

Veli-Matti Huhta 27.9.2016

Joulukuussa 1944 espanjalaiskommunisti Jorge Semprún, Buchenwaldin keskitysleirin vanki ja tuleva romaanikirjailija, on yövuorossa leirin keskuskortistossa. Hänellä on harvinainen tilaisuus lukea leirin kirjastosta (!) lainaamaansa William… Lue lisää

Tila on täynnä mahdollisuuksia

Karri Kokko 25.9.2016

Paavo Haavikko määritteli suomalaisen ihmiseksi, joka puhuu suomea ja osaa liikkua metsässä. Kun Jukka Laajarinne antaa esseekokoelmalleen nimen Tiloissa, myös hän viittaa samanaikaisesti kahtaalle: tiloihin,… Lue lisää

Rakkaudesta ja yksinäisyydestä

Hertta Hulkkonen 24.9.2016

1930-luvun alussa Tukholman laitamille Brommaan rakennettiin sairaala psyykkisesti sairaille. Beckombergan sairaalan perustaminen liittyi mielisairaaloiden rakennusbuumiin 1900-luvun alussa, kun psyykkisen sairauden määritelmä laajeni ja siten potilaiksi… Lue lisää

Mitä syntyy kun ääni murtuu?

Maiju Laitanen 19.9.2016

Jyrki Kiiskinen tutkii merkitysten muodostumista ja hajoamista uusimmassa runokokoelmassaan Äänen murros (2016), jossa sanoilla ja rakenteilla leikittely tuottavat erilaisia ääniä. Sisällöllisesti runojen teemat löytyvät ihmiselämän… Lue lisää

Luo mennessä latua

Merja Leppälahti 18.9.2016

Lauri Viita (1916−1965) oli tamperelainen kirjailija, joka julkaisi neljä runokokoelmaa, Betonimylläri (1947), Kukunor (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961) sekä kaksi romaania, Moreeni… Lue lisää

Karussa maassa karussa

Hannele Puhtimäki 17.9.2016

Oranssi maa on Tua Harnon toinen romaani kovasti kiitellyn Ne jotka jäävät -teoksen jälkeen. Harno kuuluu dramaturgin koulutuksen saaneiden kirjailijoiden joltisenkin runsaaseen joukkoon – yhtäkkiä ajatellen… Lue lisää

Kirjoittaminen on ajattelua

Hertta Hulkkonen 14.9.2016

Raavi niskaa on tietokirjailija ja Venäjän-tuntija Esa Seppäsen kuvaus siitä, miten hänen kirjansa syntyvät. Kirjan tekemistä on siivittänyt halu näyttää lukijoille, minkälaisia motiiveja, ajatuksia ja… Lue lisää

Meidän jokapäiväinen tulemme

Jani Saxell 11.9.2016

”Psyykeni genre/ on depressionismi”, Hannu Helin (1944–2015) tylyttää illuusiottomassa A Human Been -runoelmassaan (Pulvis & Umbra 2001). Vuosituhannen toisella kymmenluvulla sama tyylilaji tuntuu hallitsevan miltei… Lue lisää

Sillaksi idän ja lännen väliin

Satu Taskinen 8.9.2016

Turkkilainen kirjailija Elif Shafak syntyi Ranskassa vuonna 1971. Hän kirjoittaa turkiksi ja englanniksi ja on julkaissut yhdeksän romaania. Shafak on kotimaassaan ja ulkomailla hyvin tunnettu. Lue lisää

Postikortteja, kirjeitä ja traagis-pateettisia tunnustuksia

Antti Ojala 7.9.2016

Lurra Editions julkaisee jälleen parin vuoden tauon jälkeen suomeksi itävaltalaiskirjailija Thomas Bernhardia (1931–1989) – ja valitettavasti viimeistä kertaa. Kustantamolla ei ole suunnitelmissa jatkaa hänen teostensa… Lue lisää

Satuna ja satiirina

Putte Wilhelmsson 6.9.2016

Arne Nevanlinnan Pako on juuri sellainen romaani, jossa tukevaa saksalaista maatalon emäntää kuvataan “riuskaksi”, jossa pappi on irstailija ja avuliaan ambulanssinkuljettajan valkoisen takin alta vilahtaa… Lue lisää

Runous hoivana ja lohtuna

Juri Nummelin 5.9.2016

Timo Harjun toinen runokokoelma Kaikenhymyiset jatkaa suurelta osin palkitun esikoisen Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (2009) linjoilla. Keskiössä ovat ihmisten väliset suhteet, jotka näkyvät nimenomaan kielessä… Lue lisää

Vieritä ylös