Kritiikit

Jos Gogol tai Kafka kirjoittaisi Tuhannen ja yhden yön tarinoita nyky-Bagdadista, tulos voisi muistuttaa Hassan Blasimin novellikokoelmaa Vapaudenaukion mielipuoli (Majnun sahat al-hurriyya). Blasim oli… Lue lisää

Virpi Alasen esikoisrunokokoelma Ystävätär K on runoja elämästä ja kuolemasta, yhteiskunnasta ja sen mahdottomuudesta. Alanen (s. 1978) on helsinkiläinen runoilija ja aforisti. Hän on… Lue lisää

Hannu Niklander tunnetaan paitsi kirjailijana myös kirjoittamisen opettajana, suomentajana ja kriitikkona. Samaa monipuolisuutta hän osoittaa myös kirjallisessa tuotannossaan, jossa on monia päälinjoja. Niklander on… Lue lisää

Nykyrunoutta syytetään toisinaan historiattomuudesta. Väitteen esittäjät olettavat, että meidän päiviemme runoilijat toimivat samoin kuin 1900-luvun alun avantgardististen taideliikkeiden jäsenet, jotka kielsivät menneisyyden merkittävyyden ja… Lue lisää

Insinööri- ja lakitieteistä taiteisiin vaihtanut Robert Louis Stevenson (1850–1894) tunnetaan Suomessa etupäässä teoksistaan Aarresaari sekä Tohtori Jekyll ja Mr Hyde. Vuonna 2012 ilmestyi hänen… Lue lisää

”Aloitamme täältä, mistä kaikki tarinat alkavat. / Alla aulis piispanlinna, päämme päällä kesätuuli. / Äiti istuu sylissäni, paha äiti, hyvä äiti, / entisajan maammo-rukka,… Lue lisää

Suomen ja sen kielellisten ja kulttuuristen lähialueiden mytologia on kehittynyt suullisissa runoissa ja paikallisissa kulttuureissa. Mytologian tutkija, akateemikko Anna-Leena Siikala on koonnut elämäntyöstään huomattavan… Lue lisää

Piritta Porthanin esikoisteos Kun enkeli myöhästyy metrosta on runomuotoinen kertomus nuorten ihmisten kivusta, syrjäytymisestä ja kaipauksesta: maailmasta, johon ”enkelten universaali hyvä” ei yllä. Kun… Lue lisää

Historia pauhaa kohinalla nykykirjallisuudessa. Viime vuosina lähes joka toinen ilmestynyt romaani sijoittui menneisyyteen. Erityisesti toisen maailmansodan aika, Normandian maihinnousu, Lapin sota tai natsi-Saksaan liittyvät… Lue lisää

Mikä yhdistää suomalaisia, virolaisia, unkarilaisia, komeja, mareja, udmurtteja, nenetsejä ja mordvalaisia, hanteja ja manseja – siis uralilaisia kansoja? Tiettävästi meikäläisten kielet eivät muodosta yleiskäsitteitä… Lue lisää

Juri Joensuun runokokoelma Valohuppu on kimppu absurdeja runokuvia, jotka tuntuvat irrallisilta mutta kieroutuneella tavalla kuuluvat kuitenkin yhteen. Runojen puhuja kysyy itsekin ”Miksi asioita sirotellaan… Lue lisää

Antero Viinikainen (s. 1941) on ollut omalakinen prosaisti, joka suvereenisti yhdistelee faktaa ja fiktiota, leikittelee kertomisen mahdollisuuksilla. Siksi tartuin uteliaana hänen uusimpaansa, yhdeksänteen romaaniinsa… Lue lisää