Jeninin aamut

Lukukokemus on parhaimmillaan, kun se tuottaa aitoja, voimakkaita tunteita. Susan Abulhawan Jeninin aamut on tällainen tunnekokemus ja samalla vavahduttava matka Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin juurille. Teoksen luettuaan herää raivokas halu ottaa asioista selvää ja tutustua tuon kyynelmeriä imeneen maankamaran historiaan.

Susan Abulhawa (s. 1967) on uuden polven palestiinalainen, joka teini-ikäisenä muutti Yhdysvaltoihin ja loi myöhemmin uraa biolääketieteen saralla. Hänen vanhempansa olivat kuuden päivän sodan pakolaisiksi ajamia palestiinalaisia, ja koko Palestiinan kansan murheellinen tilanne pysyi aina lähellä Abulhawan sydäntä. Vuonna 2001 hän perusti Playgrounds for Palestine -järjestön, joka auttaa palestiinalaislapsia.

Vierailtuaan itse Jeninissä vuonna 2002 ja kohdattuaan pakolaisleirin, jonka väkivaltainen isku oli totaalisesti murskannut, Abulhawa koki, että hänen oli pakko kirjoittaa romaani palestiinalaisista. Leirin hirveydet ja vastapainona ihmisten rohkeus ja syvä humaanisuus toimivat kirjailijalle suurena inspiraation lähteenä. Näin syntyi tämä harvinaislaatuisen koskettava, englanniksi kirjoitettu romaani unohdetuista palestiinalaiskohtaloista.

Ensin Jeninin aamut julkaistiin pienkustantamon aloitteesta nimellä The Scar of David (Journey Publications 2006). Vasta myöhemmin, kun Bloomsbury kiinnostui romaanista ja julkaisi sen tänä vuonna uudelleen editoituna, teos saavutti suuren maailman suosion. Nyt romaani on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja muun muassa Norjassa se on noussut listaykköseksi.

Romaani kertoo kuuden vuosikymmenen ajalta neljän sukupolven tarinan. Historiallinen kehyskertomus on todellinen, konfliktit ovat todellisia, maisema olemassa oleva ja tunteet taatusti tosia. Osa romaanista, kuten luku orpokodissa elämisestä, on suoraan Abulhawan omaa kokemusta. Muutoin tarinat ovat kuultuja ja luettuja ja henkilöt fiktiivisiä: Abulhawa on antanut uutiskuvissa näkyville kasvoille nimet ja sielun.

Romaanin päähenkilö on Amal, tyttö, joka elää palestiinalaisen lapsen ja nuoren arkea. Elämään kuuluvat niin ilo, leikki ja rakas perhe kuin suuret, äkilliset ja yllättävät tragediatkin, jotka jättävät jäljet loppuiäksi. Perheen äiti, villi beduiinityttö Dalia, kokee valtavan menetyksen, kun Amalin pieni vauvaveli Ismael katoaa matkalla pakolaisleirille. Ismaelin ja Yusufin, Amalin toisen veljen, välinen jännite luo romaanin vahvan sivukertomuksen, kun ilmenee, että Ismael kaapattiin israelilaisperheeseen ja nimettiin uudelleen Davidiksi. Myöhemmin veljet tapaavat, kumpikin omalla puolellaan, saman veren mutta eri maan edustajina.

Kerronta elää ja vihjailee