Kaksoset (De Tweeling)

Hollantilaisen Tessa de Loon romaani on lähes allegorinen tarina sodasta ja inhimillisen siteen katkeamisesta hollantilaisten ja saksalaisten välillä. Kaksoset kertoo yrityksestä rakentaa uudestaan sodan tuhoamaa suhdetta, kun eri puolille joutuneet sisarukset yrittävät ymmärtää toisiaan.

Molemmat, sekä saksalaisvihaa poteva hollantilaismummo että saksalaisten puolelle jäänyt sisar kertovat romaanissa elämäntarinansa. Tällaisista aineksista on toki romaaneja rakennettu jo viisikymmentä vuotta. Mutta maailmansota jatkuu niin kauan, kun jotkut näkevät siitä vielä painajaisia. Sota ja kotirintama on se sama, mutta De Loo kertoo kaiken uudenlaisella tavalla.

Tarina alkaa siitä, kun eroon joutuneet kaksoset kohtaavat. Nyt he ovat jo vanhuksia, mutta sodan vuoksi kumpikaan ei ole ottanut yhteyttä toiseen. Kohdatessaan Lotte ja Anna eivät tiedä, olisiko parasta vaieta ja lähteä kahvikupposen jälkeen eri suuntiin. Tukahduttava suru ja katkeruus saa kuitenkin antaa tilaa tarinoille, ja pian he huomaavat muistavansa jopa asioita, jotka oli työnnetty pois tietoisuudesta.

Tessa de Loo on kertonut Berliner Online -verkkolehden haastattelussa, että teoksen naisilla on konkreettiset esikuvat. Lotten, hollantilaisnaisen, sotakokemukset perustuvat kirjailijan äidin nuoruusvuosiin. Perhe kuului vastarintaliikkeeseen, ja heidän taloonsa piilotettiin kymmenen juutalaista sekä kaksi hollantilaismiestä. Miehet olivat totaalikieltäytyjiä, he eivät suostuneet työskentelemään sotateollisuuden hyväksi. Toinen miehistä oli kirjailijan isä.

Varsinainen kohu Hollannissa syntyi kuitenkin toisen romaanihenkilön eli Annan tarinasta. Julkisuudessa ihmeteltiin, kuinka de Loo voi romaanissaan nostaa sankariksi naisen, joka oli palvellut natsien puolella. De Loon mukaan kohun taustalla olivat hollantilaisten traumaattiset kokemukset sodan ajalta ja sieltä periytyvä saksalaisviha. Juuri sitä hän halusi romaanissa käsitelläkin.

Taustalla kirjailijan kriisi ja uusi naishistoria

Romaanin syntyprosessi lähti liikkeelle, kun de Loo ystävystyi naisen kanssa, joka oli elänyt natsien keskellä mutta toiminut huomaamattomasti natseja vastaan. Urheudestaan huolimatta nainen oli saanut aina vastata syytökseen: ’miksi te saksalaiset ette estäneet natsien valtaannousua ?’ De Loo on kertonut, että tämän naisen kuunteleminen merkitsi kriisiä, jossa hän joutui arvioimaan uudella tavalla naisten suhdetta valtaan. Tämän kriisin seurauksena hän kirjoitti romaaninsa.

Teoksessa on selvästikin uuden naishistorian piirteitä, siinä nostetaan esiin unohtuneita ja vähempiarvoisena pidettyjä tapoja vastustaa militaristista valtaa.

Kuvaavaa on, kuinka Anna nuorena ja uskovaisena tyttösenä onnistui hajottamaan paikallisen Hitler Jugend -tyttöjärjestön. Taistelu nuorten sieluista katolisten ja natsien välillä oli huipentunut niin arkiseen asiaan kuin kiistaan siitä, kumpi pidetään ennemmin; kirkkopyhä vai ulkoiluleiri. Kun Anna julisti natsityttöjen tilaisuudessa kovaäänisesti valitsevansa kirkkopyhän, hän sai mukaansa niin paljon nuoria, että järjestön toiminta romahti.

de Loo luo uskottavaa ajankuvaa, mutta kerronnassa on mukana nykyajan suvaitsevaisen ihmisen asenne. Hän ei kuvaa esimerkiksi irstautta ja ahneutta eräänlaisena sota-ajan ihmisluontona, kuten heti sodan jälkeen oli tapana.

Eräässä kohtauksessa Lotten kotitalo on täynnä aliravittua väkeä ja isäntä löytyy huoneestaan ahmimassa voita. Tavanomaisten kerrontakaavojen mukaan tällainen kohtaus olisi kuvattu sen merkkinä, että isä oli oikeastaan itsekäs ja vastarintamies vain oman etunsa vuoksi. De Loo ilmaisee sen avulla kuitenkin sitä, kuinka sietämätön tilanne saa ihmiset käyttäytymään tavalla, jota he myöhemmin häpeävät. De Loo kertoo siitä kuin sairaudesta, josta päästään hoitamalla eroon.

Kaksoset on komea romaani. Kölniläissyntyisten kaksosten elämätarinat nousevat siinä uskomattoman komeina kuin Kölnin Tuomiokirkon kaksi tornia.