Alkuperäinen robinsonadi 1700-luvun alusta kuuluu ehdottomasti suurten, merkittävien seikkailukirjojen joukkoon edelleenkin. Juhani Lindholmin uusi suomennos tuo Robinson Crusoen kertomuksen taas uuden sukupolven ulottuville.

Ennakkoluulojen vastaisesti Daniel Defoen (1660-1731) kaksiosaisen, yli 700-sivuisen romaanin lukee nopeasti ja suurimmaksi osaksi jopa nautiskellen. Lindholmin suomennos on sujuva ja täsmällinen. Muutamat kääntäjän valitsemat vanhahtavilta tuntuvat ilmaisut muistuttavat paikoin lukijaa siitä, että kyseessä on lähes 300 vuoden takainen romaani.

Defoen romaanissa on kaksi pääpiirrettä. Toisaalta kirja vastaa 1700-luvun lukevan yleisön toiveita opettavaisesta ja moraalisesti ylevästä teoksesta. Toisaalta kirja on todenmukainen kuvaus miehen seikkailuista vieraissa ja eksoottisissa maissa. Ennen kaikkea kirja kuvaa selviytymistä mahdottomiltakin tuntuvista tilanteista.

Jokainen kai tuntee tarinan. Englantilainen Robinson Crusoe haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Voitettuaan pahimman epätoivonsa hän rakentaa saarelle majapaikkansa ja ryhtyy viljelemään maata ja kasvattamaan vuohia. Vähitellen hän oppii arkiaskareissaan varsin taitavaksi ja pystyy
turvaamaan toimeentulonsa.

Yksinäinen valloittajasankari viettää saarella 28 vuotta viimeisinä vuosina seuranaan intiaanipalvelija Perjantai. Saarelle saapuva laiva antaa sankarille lopulta mahdollisuuden palata sivistyksen pariin, ja valloittaja jättää saarelle perustamansa siirtokunnan muiden haltuun.

Kirjan moraalinen opetus liittyy kristinuskon ihanteisiin ja on kauttaaltaan 1700-luvun kolonialistisen maailmankuvan värittämä. Robinson Crusoen ajatukset englantilaisen ja länsimäisen kulttuurin ylivertaisuudesta aiheuttavat nykylukijalle kylmiä väreitä. Tuon ajan käsityksen mukaisesti eksoottisten kolmansien maiden asukkaat olivat raakoja villejä, joiden oli mahdollista elää kunniallisesti vasta käännyttyään kristinuskoon.

Verevän seikkailun lisäksi Robinson Crusoe tarjoaa nykylukijalle oivan näkökulman 300 vuoden takaiseen länsimaiseen kulttuuriin ja aatemaailmaan.

Saatesanat uuteen suomennokseen on kirjoittanut Petri Tamminen.
Englanninkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1719.

Jaa artikkeli:

 

Lisätietoa muualla verkossa