Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

”Hiljaisuudessa kypsyvät täyteläisimmät hedelmät”

Alli Kantola, 10.5.2004
Kyllikki Martinpuro: Tunteisiin sidottu s., Lurra Editions 2004

Tämä on kirja, jonka parissa ajan ja paikan rajat, miehen ja naisen vastakohtaisasettelu sekä ikärajaluokittelut sulavat olennaisimman etsimiseen ja löytämiseen ihmisen lyhyessä elämässä. Näitä täyden ihmisiän läpi kirjoitettuja runoja olen odottanut vapautuakseni epäolennaisuuksien sidoksista.

Ensin olivat Kyllikki Martinpuron runot ja Rax Rinnekankaan Venetsia-kuvat. Tunteisiin sidottu on niiden kaunis dialogi. Se nostaa suomalaisen runouden taas aidosti kansainvälisiin maisemiin. Teos pakottaa arvioimaan uudelleen runon tähän asti käytettyjä kriteereitä.

Kirjaa lukiessa tulee vahva tunne, että 1954 syntynyt, kansainvälisesti tunnettu valokuvataiteilija Rax Rinnekangas, on kuunnellut joka solullaan 77–vuotiasta koko ikänsä kirjoittanutta Kyllikki Martinpuroa. On syntynyt Martinpuron esikoisteos. Aloin ymmärtää, mitä kautta tarkastellen Raamatun neljäs käsky on elämän laki. Se on paljon muuta, kuin mitä on opetettu.

”Hiljaisuudessa kypsyvät monesti täyteläisimmät hedelmät. Ne eivät juuri pidä itsestään ääntä”, sanoo Rita Dahl. Vain ne, joilla on jo varaa pysähtyä, näkevät nämä kypsät hedelmät.

Ei enää hätä itsestään

Jotain viime vuosikymmeninä unohtunutta ymmärryksen tekijää hamutaan esiin tässä ajassa; uusien tuulien haistajat voisivat sanoa: jos joku haluaa menestyä, kääntyköön elämää kokeneiden puoleen. Se, jolla ei ole enää hätä itsensä kanssa, voi katsoa naamion taakse, nähdä riisutut kasvot ikkunassa, tuntea tunnot, joissa

Hämärän raja / lähestyy / Viimeiset / lintuparvet / lehahtavat yön / armoille / Levoton / sydämeni / on rummuissa / Tuuliko / karistaa / tyhjänpäiväisyyteni / naamion / pois / kasvoiltani (s.29).

Kirjan alku- ja loppukuva nostavat esiin yhteistyön merkityksen runoilijan elämässä. Yhteistyö on sytyttänyt valot ja värit. Alun tunnelma on likellä kuolemaa. Sitä, jota elävä henki harjoittelee usean kerran elämän aikana:

Lintujen / jähmeys / helmikuun / kylmyydessä; / yön jäljiltä / useita / samoissa puissa / kilpailemassa / nirson auringon / lupauksista /
On laululta / halu / kadonnut; / samalla tavallako / lämpö / ikääntyneiltä sieluilta / ikkunoiden takana
(s.37).

Martinpuro kirjoittaa ajan sälään itsensä hukanneelle ihmiselle:
Sinun kätesi / haavoittuneet / harhoissa / kangistuneet / Ja päiväsi / tyhjät / yksinäiset / Sinä pelkojesi / jalkoihin jäänyt / Elämä etsii / sinua / Sinä / sinussa / – niin pieni (s. 63).

Elän varjojen / kartanossa; silmissäni / ja ikkunoissa / on ahdasta / ei tilaa / edes itselleni, / kuinka muille / Liian usein / päiväni kuluvat / turhiin yrityksiin / valaista polkua / päämääräni arvoituksiin / Olen alkanut / puhua / itselleni / kieltä, jonka / yksin omistan / täällä mahdottomuuksien majoilla (s. 7).

Esiin päässyt puhe avaa hiljaisuudesta käsin sillan uusiin elämän tuntoihin. Jonkun vain on sillan syntymistä varten täytynyt nähdä tummin värein seinään piirretyt muistot, uskaltaa kurkistaa verhon raosta, etsiä avain suljettuun ulko-oveen.

Kun katsoo kauan kuljettua matkaa, näkymästä karsiutuu epäoleellinen.
”Läpikuultavat / sanat; / taivaanhopean / raskaina / vain ajatusten painot / Siitä kyydistä / putosi / ahdas / mieli / Kaikki / surupukuiset / joilla / ei ole rakkautta” (s. 14).

Katselen viluista unta / tutkin mustaa tarkoin / sydämeni lyönnit / unohtuvat / Totuudet kasvavat / korkeiksi / elämä katoa / Huudan suurta / huutoa; / totuudet hajoavat / alttarilla / Kaikki pienet / huudot juuttuvat / alempana / okapensaan oksiin (s. 41).

Heräsin / uneni / aamuun / marraskuun / sumussa; arosusi oli / minua / rakastellut / hellät hipaisut / pahoin / haavoittaneet / Koskaan / en saa / tietää / miksi / juuri minua /
Ehkä sekään / ei tule / ymmärtämään / minne / katosin / Tulen / kuulemaan / suden / tassujen / äänet / – kiertämässä / kehää / yksinäisyyteni / täysinä / öinä
(s. 38).

”Elämä on tietoisuuden suorittama pitkä matka ”, kirjoittaa takakannessa kirjan kustantaja, Arja Rinnekangas. Kirjan työstäjät osoittavat sen myös ymmärtävänsä.

LURRA Editions on toiminut vuosituhannen alusta Kiskosta käsin. Paikka on n. 90 km Helsingistä Turkuun päin. LURRA Editions liittyy eurooppalaiseen pienkustannusperheeseen, joka ei mainostele kirjojaan vaan luottaa siihen, että itse elämä kantaa omansa. Kustantamon kotisivu ilmestyy nettiin viikon kuluessa.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto