Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Likaista realismia

Kristiina Kosunen, 13.10.2003
Pedro Juan Gutiérrez: Etelän peto s., WSOY 2003 Kääntäjä(t): Anu Partanen

Mukkulassakin vieraillut Pedro Juan Gutiérrez (s.1950) on kuubalainen kirjailija, joka asustaa Havannassa. Tie kirjailijaksi on kulkenut monen ammatin kautta; mm.jäätelön myyjän, sokeriruo´on leikkaajan, sotilaan, kontrabasistin, maalarin ja lopulta lehtimiehen. Gutiérrez on julkaissut neljä proosateosta, joista La trilogía sucia de la Habana on julkaistu ainakin 12 maassa. Jo vuonna 2000 ilmestynyt Animal tropical, Etelän peto on palkittu espanjalaisella Alfonso García Ramosin palkinnolla. Gutiérrezia on verrattu mm. Milleriin, Bukowskiin ja Rimbaud´iin.

Pedro Juan Gutiérrez kertoo kirjoittamisen olevan verrattavissa riskin ottoon. Tämän ymmärtää, sillä läpi romaanin ”Etelän petona” kulkee kirjailijan kaima, mies nimeltä Pedro Juan. Tämä romaanin fiktiivinen päähenkilö on kirjoittanut Likaisen trilogian, aivan kuten kirjailija Gutiérrez. Päähenkilö ja Gutiérrez asuvat Havannassa. Yhtymäkohtia heidän välillään on riittävästi, jotta teosta voi pitää omaelämänkerrallisena.

Gutiérrez on sanonut romaanin kirjoittamisen olevan samanlaista kuin tekisi salaattia. Vähän sieltä, vähän tuolta, sekaan omaa kokemusta samoin naapurien, pyöräytys kastikkeessa. Näin saadaan aikaan fiktiota. Kuin kiusallaan hän on liittänyt romaanin alkuun varoituksen sanat: ”Tämä on kaunokirjallinen teos. Kaikkinainen samankaltaisuus todellisten olosuhteiden tai ihmisten kanssa on pelkkää sattumaa.”

Naiskirjailijoista tulee mieleeni espanjalaisen Cuca Canalsin teos Itke Alegria (Kääntöpiiri 2003). Samalla tavalla Etelän pedossa uidaan liassa ja loassa. Canalsin kerronta on elokuvamaista, mutta lohdullisempaa. Johtuuko naisnäkökulmasta? Etelän pedossa pornon voi haistaa, kuulla ja melkein maistaa. Sitä on lähes jokaisella sivulla niin, että alun hämmennyksen jälkeen sen yli haluaa hyppiä ja etsiä muutakin sanottavaa. Samoja teemoja nousee esiin kuin Millerin Kravun kääntöpiirissä tai Nabokovin Lolitassa.

Jonkinlainen juoni kirjassa on tai ainakin päähenkilölle koituvia tarinoita. Päähenkilö kokee kuuman Kuuban ja viileämmän Ruotsin naisten kautta. Kuubaan liittyy rehellisesti iloinen, viettien sanelema elämä. Ruotsissa elämä on estoisempaa, arkeen sidottua ja samanlaisena toistuvaa. Tämä alkaa masentaa Pedro Juania. Kovin montaa kertaa ei nousta Pedro Juanin navan yläpuolelle, navan ympärillä pyöritään kyllästymiseen asti. Päähenkilön elämää kuvaa sana levottomuus, kun uskollisuus ja kiinnekohdat puuttuvat.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto