Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Nuoruuden varovaisia tunnelmia

Virpi Alanen 24.8.2009

Tuukka Terhon (s. 1984) esikoisrunokokoelma Huulilla, nolo tuuli vaikuttaa vilpittömältä nuoruuden tuntojen kuvaukselta. Runot eivät tavoittele suurta elämänselitystä vaan tarkastelevat herkän nuoruuden ja kasvun… Lue lisää

Kotoutettu komedia

Joonas Säntti 19.8.2009

Jumalainen näytelmä tunnetaan, Suomessa parhaiten Eino Leinon käännöksen kautta. Joonas Säntti tarkastelee suomalaisten Dantea ja klassikon mainetta. Dante Alighierin Jumalainen näytelmä eli Commedia (Divina Commedia,… Lue lisää

Naisen elämästä, huumorilla

Saara Oranen 17.8.2009

Kati Neuvosen esikoinen alkaa otteella Maritta Kuulan kappaleista. Jotain kuulamaista runokokoelman sävyssä onkin: Naku on rosoinen, synkimmilläänkin ilkikurinen ja härnäävä. Rocklaulajattaren ja runojen teemat… Lue lisää

Rabelais'n Kolmas kirja

Arto Kivimäki 12.8.2009

François Rabelais’n romaanisarjan kolmas osa on nimeltään ytimekkäästi Kolmas kirja (Le tiers livre), pidemmin Pantagruelin kolmas kirja (Le tiers livre faicts et dicts héroïques… Lue lisää

Matkalla kaiken aikaa

Outi Oja 10.8.2009

Seppo Järvisen (s. 1936) runokokoelma alkaa siitä, mihin VR:n kyvyt loppuvat. Runon minä on matkalla raiteilla Vaasasta Jyväskylään, mutta junat ovat myöhässä ja vaihdeviat… Lue lisää

Intohimon arka, salaperäinen ja uiskenteleva kohde

Saara Kesävuori 5.8.2009

Juhani Aho (1861–1921) olisi pystynyt kirjoittamaan esteettisesti nautinnollista proosaa vaikka perunannostosta kaatosateessa. Siksi kalastuksen iloihin vihkiytymättömänkin elämysmatkailijan kannattaa tarttua WSOY:n vuonna 1921 ensimmäisen kerran… Lue lisää

Mitä runoilija etsii?

Juho Hakkarainen 3.8.2009

Tatuointeja ja lävistyksiä on Pentti Saaritsan kahdeskymmenestoinen runokokoelma. Vuodet näkyvät paitsi kokoelman runojen hallitussa rakenteessa, myös sisällössä. Runon minä katsoo taaksepäin ja keskustelee vuosien… Lue lisää

Kansa kärsi ja joi

Ville Hänninen 29.7.2009

Minna Canthin (1844–1897) tuotannon ydin koostuu tavallisen työväestön kuvauksista, kuten teoksissa Työmiehen vaimo (1885) ja Köyhää kansaa (1886). Klassikkokirjailijan asemasta huolimatta hänen kirjojaan on… Lue lisää

Romaaniklassikko keskenkasvuisen miehen sodasta

Jari Olavi Hiltunen 22.7.2009

Günter Grassin (s. 1927) tehokeino on ollut liittää yllättäviä tapahtumasarjoja historiallisiin kehyksiin. Samantyyppinen historiallinen romaani on tavallinen myös esimerkiksi virolaisen Jaan Krossin (1920-2007) tuotannossa… Lue lisää

Teräksen valamisen vaivannäköä

Jani Saxell 15.7.2009

Jack London (1876–1916) oli paljasjalkainen kalifornialainen. Majakovskimainen työväenaatteen dynamo pukkasi maailmalle viitisenkymmentä teosta: romaaneja, novelleja, matkakirjoja, kertomuskokoelmia ja esseitä. Kesken jäänyttä elämää leimasivat rakkaudenpettymykset,… Lue lisää

Kauppamatkustajan kuolema

Tiina Raevaara 8.7.2009

Friedrich Dürrenmatt (1921–1990) on sveitsiläisen kirjallisuuden tunnetuimpia edustajia yhdessä Max Frischin (1911–1991) kanssa. Dürrenmatt oli erittäin monipuolinen kirjoittaja: hän teki näytelmiä, kuunnelmia, rikostarinoita, esseitä… Lue lisää

Vääränlainen ihminen vai väärä maailma?

Päivi Koivisto 24.6.2009

Se on sitten kevät on Marja-Liisa Vartion esikoisromaani, jonka erikoisuus suomalaisten romaanien joukossa on paitsi sen esimerkillinen modernistisuus myös teoksen päähenkilöksi hahmottuvan Annin kuolema… Lue lisää

Vieritä ylös