Kritiikit

godbuyta lukiessa tulee jännittävä ja jopa hieman perverssi olo. On kuin katselisi tekijän olkapään yli siihen, mitä juuri ollaan kirjoittamassa ja mitä yleensä kirjoitetaan… Lue lisää

Amerikkalais-englantilainen T. S. Eliot (1888–1965) oli 1900-luvun kirjallisuuden mahtimiehiä: runoilija, näytelmäkirjailija, kulttuurikriitikko, vaikutusvaltainen kustantaja ja vuoden 1948 nobelisti. Eliotin runouden elinvoima on silti nimenomaan… Lue lisää

Eeva-Kaarina Arosen (s. 1948) toinen romaani Hän joka näkee on erilaisten tekstityyppien kudelma. Muistojen ja päiväkirjanauhoitusten vuorotteluun limittyy otteita runoista, kirjeistä ja lauluista. Kokonaisuutta… Lue lisää

”Lapsi, jota olen jo kauan kantanut sisässäni, näkee vihdoin minut”, uskottelee itselleen kiinalaisen lapsen adoptoinut yksinelävä nainen Laura Lindstedtin terävässä esikoisromaanissa Sakset. Suuret odotukset… Lue lisää

Punainen viiva on riimikästä rämeproosaa. Mylly jauhaa, mutta kriitikon on vaikea pitää. Alussa on suo, raja ja karhu. Korven kuningas kulkee ”pyhänkammottavan erämaisen hiljaisuuden” keskellä… Lue lisää

Miia Toivio on varmasti tuttu monille runokenttää seuraaville, ennen kaikkea Tuli&Savu -lehden entisenä päätoimittajana. Pitkäaikaisena runovaikuttajana tunnetun kirjoittajan esikoisteos synnyttää monenlaisia ennakko-odotuksia. Loistaen olet on… Lue lisää

Löytötavaraa lienee paljolti Markku Turusen kahden edellisen elämäkertakirjan jättämän aineiston purkua. Ei ihme, sillä kirjailija Joel Lehtosesta erittäin empaattisesti kirjoitettu romaani Hyvä Joel… Lue lisää

Surrealismin perustajan André Bretonin Nadjan lukeminen on hauska mutta haasteellinen retki kokeellisten kirjallisten keinojen maailmaan. Turhankin usein teoksesta nostetaan esiin ainoastaan surrealistiset ideat ja… Lue lisää

Irlantilaisen nobelistin Seamus Heaneyn (s. 1939) runoissa omaelämäkerrallisuus ja erilaisten paikkojen merkitys on monikerroksista ja väkevää. Nämä ovat aluetta, jolla liikkuessaan Heaney on mestari. Lue lisää

Säädyllinen murhenäytelmä ja Kadotettu puutarha ovat elävää kirjallisuutta eletyistä elämistä – ja osin myös elämättä jääneistä. Teosparin yleistunnelma on vahvasti moraalinen: sen keskeisen sisällön… Lue lisää

Norjalaisen Niels Fredrik Dahlin viisi vuotta sitten ilmestynyt ja hiljattain suomennettu teos Matkalla ystävän luo on lukukokemuksena väkevä, eräällä tavalla jopa huumaannuttava. Tarinassa kohtaavat… Lue lisää

Denis Diderot (1713-1784) oli epäilemättä yksi valistusfilosofian monipuolisimmista ja kiinnostavimmista hahmoista. Hän toimitti ystävänsä d’Alembertin kanssa valistusajan suuren tietosanakirjan Encyclopédien (1751-1772) ja kirjoitti teokseen… Lue lisää