Kritiikit

”Makasin sen ruumiin päällä ja huusin. / Pistin hyasintin sen poskea vasten, / valkean hyasintin mustaa poskea vasten, / matkaa varten. / Kun hyvä… Lue lisää

Päiväkirjanpito on kirjailijakuntamme omalle Jean Genetille luontevaa kirjoittamisen vuorotanssia. Paitsi että hän kolumnistin kokemuksellaan havainnoi globaalia makromaailmaa, päivittää maailmanpolitiikkaa, hän tarjoaa meille kutkuttavan avoimesti… Lue lisää

Teemu Hirvilammia on joskus luonnehdittu Suomen viimeiseksi boheemirunoilijaksi. Tiikeri joen rannalla -uutuuskokoelman maailmakin on karheankarkea, ei siloteltu. Runojen minä ei ole mikään ”miljonäärijussi”, vaan… Lue lisää

Määrätietoinen setä, tienrakentajainsinööri pakottaa epäröivän Jyrkin kuskikseen matkalle pitkin ja poikin Suomen tiestöä. Setä on eläkkeellä, nappailee nitroja ja haluaa tehdä komean kierroksen rakentamillaan… Lue lisää

Asfaltin dallaaja, kulmien reportteri Ilpo Tiihonen on uudessa kokoelmassaan lähtenyt Stadista: Euroopan reunan Algarve tai jokin Suomen Piippola on näyttämönä, kun hän yhdistää ja… Lue lisää

Kirjan ensimmäisellä lehdellä on valokuva puusta, joka varjostaa kenottavia hautakiviä. Teksti ei kommentoi kuvaa, joka tallentuu lukijan mielen pohjalle hänen alkaessaan seurata kertojan yrityksiä… Lue lisää

Hannu Kankaanpää (s. 1954) esittää kahdennessatoista runokokoelmassaan todistajanlausunnon ihmisenä olemisesta, vanhenemisesta ja vanhemmuudesta. Mukana on myös villapipon lämpöisiä arkirunoja, meditatiivisia luontokuvia sekä kirpeää… Lue lisää

Aamukymmeneltä seison pysäkillä ajatukset kohmeisina ja odotan bussia. Vihdoin risteyksen takaa saapuu auto ja pysähtyy kohdalleni. Kuskina on nuori, pitkätukkainen mies. ”Ihan runoilijannäköinen”, ajattelen. Lue lisää

Mikael Sallisen esikoisromaani Viidentenä kesänä on vaatimaton mutta sympaattinen kertomus, jossa kymmenkesäiset pikkujätkät elävät pääasiassa pitkää kesää 60-luvulla Mäntän pikkukaupungin tehdasyhdyskunnassa. Nostalginen kasvukertomus lienee… Lue lisää

Tuomen perheen elämä ei ole aivan tavallista, kun miehellä on viinan sijasta vallankumous. Se on perhe-elämässä ja talven 1940-1941 oloissa arveluttavaa seuraa. Sirpa Kähkösen… Lue lisää

Solja Krapun runokokoelma Minä tarvitsen bussikuskia ilmestyi suomeksi Johnny Knigan kustantamana. Krapu on suomalaissyntyinen, mutta hän on jo pitkään asunut Ruotsissa ja kirjoittaa ruotsiksi. Lue lisää

Seppo Järvisen (s.1936) proosarunojen kokoelmassa sähähtää tuohus ja rätisee nuotio. Mytologiat liikuttavat poeettisia sfäärejä ja kumpuavat Intiasta, ortodoksisuudesta ja suomalaisilta uhrikiviltä. Runojen minä tarkastelee… Lue lisää