Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Tranströmerin runojen julkaiseminen on kulttuuriteko

Rita Dahl 15.7.2001

Tammi tekee suurenmoisen kulttuuriteon julkaisemalla yhden tärkeimmän elossa olevan eurooppalaisen runoilijan Tomas Tranströmerin Kootut runot Caj Westerbergin suomentamana. Kootut runot osoittaa havainnollisesti, miten Tranströmerin… Lue lisää

Kesäklassikko: Suurta innoittunutta naurua

Aino Rajala 9.7.2001

Nikolai Gogolin maine realistina on aikojen saatossa menestyksekkäästi uhmannut venäläisen mestarin fantastisia ja absurdeja piirteitä. Niinpä muun muassa Kuolleita sieluja on – eritoten kotimaassaan… Lue lisää

Kesäklassikko: Oman aikansa mestarin ääni on edelleen vahva

Niina Hakalahti 4.7.2001

Mitä voi kirjoittaa klassikosta? Useat Uuno Kailaan ( 1901 – 1933) runoista ovat muuttuneet itsestään selväksi kansallisomaisuudeksi ja Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman… Lue lisää

Entisen salanimen palikkascifiä

Kanerva Eskola 3.7.2001

Useimmat Jäisen lohikäärmeen novelleista on julkaistu jo aiemmin Ursan scifi-kokoelmissa Keskiyön Mato Ikaalisissa ja Atoroxin perilliset tai Regina-lehden romanttisten novellien sivuilla. Oja on… Lue lisää

Kesäklassikko: Omaelämäkertaa muttei yksi yhteen

Kari Kemppainen 26.6.2001

Irlantilaissyntyisen James Joycen (1882-1941) romaania Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta on pidetty yhtenä kaikkien aikojen parhaista omaelämäkerrallisista romaaneista. Joyce kuvaa romaanin päähenkilön Stephen Dedaluksen kautta… Lue lisää

Kesäklassikko: Cogito, ergo Lem

Kanerva Eskola 20.6.2001

Science fictionin maailmasta nostetaan yleensä kolme ”vanhan hyvän ajan” klassikkokirjailijaa: Isaac Asimov, Arthur C. Clarke ja Robert A. Heinlein. Varsinkin eurooppalaiset lisäävät herrojen joukkoon… Lue lisää

Kuva puhuu hiljaisuudessa

Seppo Järvinen 15.6.2001

Turun Kirjamessuilla tapasin Kaarina Kajakosken, runoilijan ja retriittien vetäjän. Aikaisemmin Kaarina on osallistunut antologioihin. Nyt on tullut oman kirjan vuoro: luovan ihmisen kulminaatiopiste. Runoilijana… Lue lisää

Kesäklassikko: Taikapeilin sirpaleita

Antti Hynönen 12.6.2001

Joskus toden totta nimi on enne. Portugalin sana pessoa tarkoittaa yksinkertaisesti henkilöä, persoonaa. On vaikea kuvitella osuvampaa nimeä kirjailijalle, joka kirjoitti valtaosan tuotannostaan kolmen… Lue lisää

Lämpimänkarheaa kauheutta

Riitta Vaismaa 12.6.2001

”En ole kovin onnekas”, Stanley Yelnats varoittaa seurastaan poikien rangaistusleirin kumppaniaan Zeroa. Kaikkeen epäonneen on syyllinen kelvoton-kurja-mätämuna-sikavaras-isoisoisoisä. Kurjan isoisoisoisän ansiosta Louis Sacharin romaani Paahde… Lue lisää

Kirjaimia ja merkkejä

Väinö Kirstinä 11.6.2001

Jorma Etto on julkaissut raikkaan kokoelman Talvirunot. Sen on kuvittanut Italiassa asuva taiteilija Andrew Stevenson. Hänen tussipiirroksensa paitsi elävöittänyt kokonaisuutta myös antavat lukijalle pohdittavaa. Lue lisää

Niin kuin tarina, jonka haikara kantaa nokassaan

Pertti Terho 8.6.2001

Satu Haapalan esikoisrunoelma Haikaran ikävä on kaunis, luontoaiheisella kuvastolla kyllästetty matka elämän pyörteisiin. Havainnot ja kokemukset muokkautuvat pääasiassa vähäsanaisiksi mutta puhutteleviksi kuviksi ja aforistisiksi… Lue lisää

Jossain mielessä esimerkillinen kirja

Lauri Oino 8.6.2001

Yleistajuisia tutkimuksia kirjallisuushistoriasta julkaistaan Suomessa lähinnä vain kotimaisesta kirjallisuudesta. Tästä seuraa pakostakin rajoittuminen pariin sataan viime vuoteen. Seuraukset näkyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden typerryttävän… Lue lisää

Vieritä ylös