Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Max Lampinen 31.7.2017
Susanna Taivalsalmen neljäs runokokoelma Räyhähenkikoira ja akaattityttö on niin sisällöltään kuin pituudeltaankin (kymmenen osiota ja epilogi) runsas kokonaisuus, joka lumoaa välittömyydellään. Tulee tunne, että runot… Lue lisää
Sanna Kivimäki 30.7.2017
Kirjastonhoitaja ja kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuon 100 syytä lukea on mainio pikkukirja vaikkapa kesälukemiseksi. Helovuo kertoo olleensa ahkera lukija jo 40 vuoden ajan. Sen verran antoisa… Lue lisää
Päivi Kosonen 27.7.2017
Eila Kostamon kertomustrilogia Kadonnut sulhanen ja kaksi muuta kertomusta kiertyy Ruut-nimisen naisen elämäntarinan ympärille, Ruutin kirjaksi. Nimikertomuksessa ”Kadonnut sulhanen” Ruutin kasvutarinalle luodaan pohja Oulun seudulla… Lue lisää
Vesa Rantama 26.7.2017
Kari Hukkila edustaa tuotannossaan kunniakasta eurooppalaista traditiota, syrjään vetäytyvää, mutta juuri siksi kaiken keskellä vaikuttavaa tekijätyyppiä. Kirjailija on tarkkailija, läpikulkupaikka, jonka läpi ristikkäiset voimat kulkevat. Lue lisää
Irene Vehanen 24.7.2017
Paavo Haavikko on lempirunoilijoitani, jonka tuotantoa kuitenkin aivan liian harvoin luen. Siksi onkin erityisen suuri ilo saada kirjoittaa hänen aforismeistaan. Jaakko Anhavan toimittama On hyvä… Lue lisää
Maija Jelkänen 22.7.2017
Jasper Kaarna (s. 1988) on helsinkiläinen kirjallisuudenopiskelija. Hänen debyyttiromaaninsa Laiturilla. Taantumistarina on mielenkiintoinen nimenomaan dokumenttina, ajankuvansa vuoksi. Teos rakentuu kahdella aikatasolla. Molempien tarinat palautuvat Helsingin… Lue lisää
Maiju Laitanen 20.7.2017
Markus Leikolan ensimmäinen romaani Uuden maailman katu on kunnianhimoinen järkäle, jonka liki tuhannen sivun aikana käydään läpi 1900-luvun historia vuosi kerrallaan, alkaen Titanicin uppoamisesta ja… Lue lisää
Janne Löppönen 15.7.2017
Mirkka Rekolaa (1931–2014) pidetään nykyään yhtenä keskeisistä sodanjälkeisen modernismin runoilijoista. Moniin aikalaisiinsa verrattuna (esim. Manner, Haavikko, Saarikoski) Rekola sai kuitenkin verrattain myöhään tunnustusta. Hänen tiheä,… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 13.7.2017
Into Kustannus julkaisi Hannu Salaman 80-vuotispäivän kunniaksi Milla Peltosen (s. 1973) kirjoittaman elämäkerran. Kangasalla asuva Peltonen on perehtynyt Salaman elämään ja tuotantoon toistakymmentä vuotta. Salaman… Lue lisää
Lauri Holma 12.7.2017
Toinen maailmansota on yksi 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden merkittävistä vedenjakajista. Sotaa seuranneet poliittiset puhdistukset ja julkiset jälkikäsittelyt jakoivat kirjailijat karkeasti hyväksyttyihin ja kyseenalaisiin; edelliset ovat Ranskan… Lue lisää
Sofia Blanco Sequeiros 11.7.2017
Ruskeat Tytöt on tervetullut essee-esikoinen, mutta osa teksteistä kaipaisi syvyyttä. Ruskeiden Tyttöjen ilmeisin tarkoitus on tuoda esiin sivuutettuja kokemuksia, tapahtumia ja ääniä. Sen on… Lue lisää
Irene Vehanen 6.7.2017
Siru Kainulaisen kirjoittama Runon tuntu on helposti lähestyttävä. Panu Hämeenahon maalaama sinipohjainen kansi tuo kirjaan pehmeyttä, eikä teos pelästytä koollaankaan. Näennäinen pienuus osoittautuu tosin sittemmin… Lue lisää
