Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Toivossa on huono elää

Irene Vehanen 30.4.2014

August-palkinnon saaneen Omavaltaista menettelyä (Egenmäktigt förfarande – en roman om kärlek) -romaanin päähenkilö Ester Nilsson on 31-vuotias läheisriippuvainen runoilija ja esseisti, jonka elämä suistuu… Lue lisää

Olkoon siinä, jos on kaunis

Miikka Laihinen 28.4.2014

Kotimaisella aforistiikalla menee ja ei mene hyvin. Yhtäällä laaja, asiaansa intohimoisesti suhtautuva harrastajakunta huolehtii osaltaan tekstilajin elinvoimasta sekä tradition ja nykytilan tasapainosta. Samalla laadukkaista,… Lue lisää

Herttuan kotiseuturetki

Markku Kaskela 23.4.2014

Heikki Reivilän romaanissa Ryöstö näkyy vahvasti taustalla hänen kokemuksensa elokuvakäsikirjoittajana. Enkä pidä tätä lainkaan miinuksena, päinvastoin. Sillä jos Ryöstöä lukee vaikka vasten hänen edellistä… Lue lisää

Löytämistä ohi lauseen

Markku Kaskela 16.4.2014

Pekka Huotarin Pöljänpojan vakuutus on varsin miehinen kirja. Esikoisromaanissaan Huotari kertoo päähenkilönsä Hanten tarinaa kahdessa tasossa: yhtäällä mennessä poikavuosien aikaan Pohjois-Pohjanmaalla ja toisaalla nykypäivässä,… Lue lisää

Paimentolaiselämää aavikolla

Hannele Puhtimäki 14.4.2014

Kun oli lukenut Aavikon tyttäret –romaanin loppuun, oli ryhdyttävä tiedonhakuun. Häpeä tunnustaa, että hyvin monia yksityiskohtia Somalian lähihistoriasta oli vuolaassa tiedon virrassa mennyt tyystin… Lue lisää

Romaani lyyrisen esseen välineenä

Vesa Rantama 9.4.2014

Jaakko Yli-Juonikkaan edellinen teos Neuromaani (2012) oli sen luokan kirjatapaus ja mittasuhteiltaankin massiivinen ilmestys, että sen varjo saattaa pitkään laskeutua tekijänsä muun, pienempää mittakaavaa… Lue lisää

Taskukirja vapaille esteetikoille

Markku Soikkeli 7.4.2014

Villin akateeminen, raivoisan hyväntuulinen, kiusoittelevan viisas ja ärsyttävän itseoppinut – Jaana Seppäsen kirjoitustyylille on helppo löytää attribuutteja mutta vaikea paikkaa kotimaisen kirjallisuuden kapealta kentältä. Lue lisää

Historia ei koskaan katoa

Tuija Salonen 7.4.2014

Viron historiasta ja nykypäivästä kirjoittavan prosaistin Ene Mihkelsonin runokokoelma Torni (Torn) on vaikea. Runojen vaikeudelle on monta syytä. Monelle suomalaislukijalle ongelmaksi saattavat muodostua ylimalkaiset… Lue lisää

Klassisen romaaniperinteen äärellä

Mikko Nortela 2.4.2014

Arne Nevanlinna rynnisti suomalaisen proosan eturiviin aika yllättäen – kokenut ja arvostettu kirjoittaja julkaisi ensimmäisen romaaninsa yli 80-vuotiaana ja on sen jälkeen kirjan tasaisesti… Lue lisää

Runoja meille jotka kuolemme

Merja Leppälahti 31.3.2014

Tuija Välipakan esikoisteos, runokokoelma Lasimorsian (2003), käsittelee vahvan ruumiillista naiseutta sekä rakastavan naisen että äitiyden näkökulmasta. Esikoisteoksen jälkeen Välipakka on julkaissut kaksi romaania, narsismia… Lue lisää

Kolmanteen ja neljänteen polveen?

Merja Leppälahti 26.3.2014

Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön on vahva ja koskettava sukusaaga kolmen sukupolven naisista. Keskeinen henkilö on masennukseen sairastuva Elsi, jonka kohtalo vaikuttaa hänen ja hänen… Lue lisää

Muutoksen jumalallinen voima

Juri Nummelin 24.3.2014

Törmäsin ensimmäisen kerran Bruno Schulzin nimeen epätodennäköisessä yhteydessä. Tampereen Science Fiction -seuran Portti-lehdessä arvosteltiin englantilaisen kauhukirjailijan Clive Barkerin romaani The Damnation Game (1985), jota… Lue lisää

Vieritä ylös