Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Romaani ei elä yksin

Mikko Nortela 22.1.2014

Matti Pulkkisen osuvan ja siksi vähän kuluneenkin määritelmän mukaan ”romaani on kuin sika, kaikkiruokainen, se sulattaa kaiken, minkä sinne laittaa”. Tämä todellakin pätee, sillä… Lue lisää

Kylmänkukkia ei-mistään

Virpi Alanen 20.1.2014

”Jotain ei tapahdu, keskitytään siihen”. Antti Salmisen runoteoksessa Nollankuori tarkastelussa on tyhjyys, nolla, unohdus, ei-mikään. Ei-mikään on ollut yhtenä aiheena myös Salmisen Paul Celania… Lue lisää

Muu maa mansikka?

Pasi Salminen 15.1.2014

Onko ihmisen sallittua muuttaa toiseen maahan vain koska niin haluaa? Niin sanotussa maahanmuuttokriittisessäkin ilmapiirissä sallitaan usein maahanmuutto, jos tulija tulee tekemään töitä ja maksamaan… Lue lisää

Unissakävelystä ja ruususta

Esa Mäkijärvi 13.1.2014

Kiinan peruuttamattomasti muuttaneen vallankumouksellisen Mao Zedongin (1893–1976) vaikutus tuntuu edelleen maan kaikilla elämänalueilla, myös taiteessa. Kommunismin valtakaudella kirjoitettu kiinalainen runous on epävarma paikastaan maailmassa:… Lue lisää

Tutkijat opastavat dialogin kauneuteen

Markku Soikkeli 8.1.2014

Dialogi kaunokirjallisuudessa on sisarteos saman kustantajan tänä syksynä ilmestyneelle tutkimukselle Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Kirjat täydentävät toisiaan niin akateemisen tutkimuksen kuin harrastajankin kannalta. Siinä… Lue lisää

Ammattitaitoista kevytdraamaa suurlakkosyksystä

Ville Ropponen 30.12.2013

Historialliset aiheet ovat kovasti pinnalla proosassa. Onkohan kyse samasta ilmiöstä kuin 1930-luvun neuvostokirjallisuudessa? Kun nykyhetkeä ei voi kuvata totuudenmukaisesti, paetaan historian määritellympiin kuviin? Tai… Lue lisää

Pietolan tytöt Jukolan veljesten haastajina – kansalaistumiske…

Olli Viitaniemi 25.12.2013

Kun Heikki Meriläisen (1847–1939) Pietolan tytöt julkaistiin vuonna 1892 WSOY:n kustantamana, teos sai lehdistössä varovaisen myönteisen vastaanoton. Meriläisen rikas kieli ja kainuulaisen kansanelämän kuvaus… Lue lisää

"Varoitus: Runoelma sisältää tuotesijoittelua"

Jani Saxell 23.12.2013

Joni Pyysalo (s. 1974) omisti edellisen kokoelmansa Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet (WSOY 2006) hiljattain edesmenneelle äidilleen. Tummasävyisen eksistentialistisessa, menetyksen ja kuoleman kuvien hallitsemassa kokoelmassa… Lue lisää

Jos romaani olisi tila

Rosa Ala-aho 18.12.2013

”Narratiivi on tila. Tämä romaani on ajateltava tilaksi.” Siitäkin huolimatta, että minusta tuntuu, etten lue romaania alkuunkaan? Kaikki tilat ovat täynnä aaveita on… Lue lisää

Proosarunon syntysijoilla

Miikka Laihinen 16.12.2013

Vuonna 1842 Ranskassa ilmestynyt eriskummallinen runokokoelma Yön Kaspar (Gaspard de la nuit) jäi kirjoittajansa Aloysius Bertrandin (1807–1841) ainoaksi merkittäväksi kaunokirjalliseksi teokseksi. Postuumisti julkaistu kokoelma… Lue lisää

Kuoleman talossa

Hannele Puhtimäki 11.12.2013

Terhi Rannela on valinnut romaaniinsa rankan aiheen – tai aihe on valinnut hänet. Punaisten kyynelten talo sijoittuu Demokraattiseen Kamputseaan, nykyiseen Kambodžaan, ja tarina jatkuu… Lue lisää

Romaanin historia suomalaisittain

Markku Soikkeli 9.12.2013

Suomalaisen romaanin historia on niin lyhyt ja kapea, että kolme klassikkoa heittää varjonsa sen ylitse nykypäivään saakka: Aleksis Kivi, Juhani Aho ja Väinö Linna. Lue lisää

Vieritä ylös