Kirjallisuuskritiikin verkkolehti
Etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota
photo

Ulos vaikenemisen vankilasta

Hannele Puhtimäki, 12.10.2011
Saara Kesävuori: Äidin rakkaus 262 s., Tammi 2011

Saara Kesävuori on romaaneissaan tarkastellut maailmaa perheen näkökulmasta ja kuvannut ihmistä perheyhteisön, lauman jäsenenä. Äidin rakkaudessa hän tuo esiin asioita, jotka ovat monissa perheissä tuttuja: vanhempien ja lasten ongelmalliset suhteet, perhe- ja sukusalaisuudet, parisuhteen epätasapaino ja perheväkivalta. Vauraus ja koulutus eivät suojaa ongelmilta, mutta rahalla ja vaikutusvallalla voi kylläkin pyrkiä niitä peittelemään ja piilottelemaan.

Auli on keski-ikäinen nainen, joka järjestää työkseen hääjuhlia. Hän on avioitunut varakkaaseen, akateemiseen sukuun ja tuntee ajoittaista huonommuutta kouluttamattomuudestaan ja työläistaustastaan. Aviomies Eero on mediakonsernin toimitusjohtaja, hänen äitinsä Sylvi lastenlääkäri ja tutkija ja isä Santeri professori ja dekaani. Miehen suku on ainoa suku, joka Aulilla on, sillä hän on menettänyt omat vanhempansa jo varhain.

Polvesta polveen

Aulilla ja Eerolla on kolme poikaa. Vili, vanhin, on valokuvaaja, joka tarkkanäköisesti havainnoi lapsesta lähtien perhettään ja sukulaisiaan ja aistii usein muilta huomaamatta jääviäkin asioita. Hän on tiukan oikeudentuntoinen niin muiden kuin omienkin tekemisiensä suhteen.

Keskimmäisen poikansa Juhon ominaisuudet Auli näkee selkeästi.

”Juho oli ketale. Mitäpä sitä kaunistelemaan. Kolme lasta, joista yhdellä oli parantumaton jalkasieni päässä. Olisivat asiat tietysti huonomminkin voineet olla. Sikäli kuin Auli tiesi, Juho ei ollut pornoaddikti, narkomaani tai peliriippuvainen. Hän oli merkillinen sekoitus holtittomuutta ja leppymätöntä itsekeskeisyyttä.”

Auli on Juhon tekemisiin tyystin tuskastunut ja uupunut. Juho manipuloi läheisiään, varastaa rahaa vanhemmiltaan, pettää tyttöystäviään ja on aina jonkinlaisissa vaikeuksissa.

Auli yrittää etsiä syitä Juhon käyttäytymiseen lapsuuden ja nuoruuden tapahtumista mutta huomaa, ettei loppujen lopuksi pysty löytämään selityksiä ja puolusteluja kaikkiin hänen tekoihinsa. Hän miettii, onko äidin rakkaus aina sokeaa, kaiken kestävää ja hyväksyvää. Kuinka pitkälle oman lapsen tekoja on seliteltävä ja ymmärrettävä, kuinka pitkälle niistä tunnettava syyllisyyttä?

Lukioikäiselle Valtterille pysyvyys ja perinteet ovat tärkeitä. Elämä on hänelle selkeää; hän miettii, tekee päätöksensä ja toimii sitten sen mukaisesti. Hänellä on tarkat säännöt niin itselleen kuin muillekin. Intohimoisen harrastuksensa jääkiekon kautta omaksumiaan pelikuvioita hän soveltaa koko elämään.

Eero suhtautuu poikiinsa hyvin eri tavoin. Vilin suhteen hän on lapsesta lähtien ollut hyvin vaativa, Juho taas on saanut monenlaisia vapauksia, ja isä antaa anteeksi hänen kaikki törmäilynsä. Vili on irrottautunut kokonaan isän rahoista ja elämästä, ja heidän suhteensa on täysin lukossa. Auli kokee syyksi sen, että Vili on pettänyt isän odotukset valitsemalla siviilipalveluksen ja kieltäytymällä akateemisesta urasta. Mutta Vili tietää jotain, mitä Auli ei: isä ja isoisä ovat hylänneet hänet jo lapsena, koska hän on tarkkanäköisenä paljastanut suvun salaisuuden.

Tunnelma tihenee ja pahaenteisyys lisääntyy vääjäämättömästi.

Kipeät asiat jatkuvat sukupolvesta toiseen, paljolti senkin takia, ettei niistä puhuta. Pelottavasti Auli huomaa toistavansa vaikenevan, itsensä hyydyttäneen anoppinsa käyttäytymistapoja. Suvun elämä on teatteria, jossa jokaisella on roolinsa ja vuorosanansa. Roolista irrottautumista ei hyväksytä, ja ihmiset kahlitaan paikoilleen häikäilemättöminkin keinoin.

Naiseksi joka sinun oli tarkoitus olla

Auli havahtuu siihen, ettei vaimon, äidin ja työntekijän rooliensa ohessa enää tiedä, millaista on olla nainen ja mihin hän naisellisuutensa perustaa. Hän elää rahaa kuluttaen merkki- ja tavarataivaassa, jonka puitteita hänen on itselleenkin todisteltava ja kerrattava.

Aulista tuntuu, että hän elää kahden naisen elämää. Toinen on suorapuheinen ja itsevarma, toinen taas kaikesta epävarma ja päättämätön. Ensimmäisen tosin tuntee vain hän itse, läheistensä silmissä hän on helposti huijattava, hyväntuulinen lörpöttelijä. Auli muistuttaakin melko lailla Kesävuoren Hyvä isä – teoksen Helenaa päättämättömyydessään ja uskossaan siihen, että ongelmat ratkeavat itsestään.

Myös Aulin huumorintaju näkyy enemmänkin vain hänen ajatuksissaan ja harvemmin hänen sanoissaan. Kun Aulin sisäinen minä alkaa nousta esiin, hän huomaa, että ongelmien ratkaisu voikin olla hänen omissa käsissään. Hän opettelee kapinoimaan tahdottomuuttaan vastaan ja pyrkii kaatamaan suvun vuosikymmenien vaikenemisen muurin.

Auli on lapsesta lähtien omaksunut syyllisen osan. Äidin kuoltua hän on rangaissut itseään luopumalla ensirakkaudestaan. Hän tuntee syyllisyyttä siitä, ettei uskalla riittävästi puolustaa lapsiaan isää vastaan. Hän on omasta mielestään myös alkusyy perhettä kohdanneisiin kohtalokkaisiin tapahtumiin. Eero osaa käyttää hyväkseen hänen syyllisyydentunnettaan.

”’Auli kuule’, Eero sanoi tyynnyttävästi kuin mehua mekolleen läikyttäneelle pikkutytölle. ’Sinulla alkaa olla ensimmäisiä vaihdevuosioireita. Lievää vainoharhaisuutta, johon auttaa sopiva mielialalääkitys. Ja sinun voisi olla hyvä lopettaa työnteko, koska mitään ei olisi tapahtunut, jos et olisi suunnitellut näitä järjettömiä häämenoja. Sinähän tämän koko sotkun olet aiheuttanut.’”

Auli ja Vili muistuttavat monissa asioissa toisiaan. He jakavat saman syyllisyydentunnon ja mukavuudenhaluisen pelkuruuden. Auli sulkee silmänsä siltä, mitä ei halua nähdä; Vili taas näkee kaiken tarkasti, mutta vaikenee silti. Aulin tavoin myös Vilin on opittava viimein ottamaan elämänsä ohjat omiin käsiinsä.

Kesävuori on rakentanut teoksen dekkarinomaiseen muotoon. Alusta lähtien on tunne, että jotain kohtalokasta on tapahtunut tai tulee kohta tapahtumaan. Tunnelma tihenee ja pahaenteisyys lisääntyy vääjäämättömästi. Kesävuori kuljettaa taitavasti tarinaa kohti kahta ratkaisupistettä, jotka muuttavat monen ihmisen elämän.

Jännitys on kuitenkin vain mauste, joka ryydittää muutenkin tiivistä psykologista ihmissuhdedraamaa. Kaikilta osin ei syiden ja seurausten ketju tunnu aivan uskottavalta, mutta teoksen henkilöt sekä heidän kokemansa ja tekemänsä asiat jäävät pitkään mietityttämään ja mieleen elämään.

Arkistostamme löydät vanhempia kirjoituksiamme tarkemmalla hakukoneella. Voit hakea kirjoituksia ajan tai kategorian mukaan.

Arkisto