Kritiikit

François Rabelais’n romaanisarjan kolmas osa on nimeltään ytimekkäästi Kolmas kirja (Le tiers livre), pidemmin Pantagruelin kolmas kirja (Le tiers livre faicts et dicts héroïques… Lue lisää

Seppo Järvisen (s. 1936) runokokoelma alkaa siitä, mihin VR:n kyvyt loppuvat. Runon minä on matkalla raiteilla Vaasasta Jyväskylään, mutta junat ovat myöhässä ja vaihdeviat… Lue lisää

Juhani Aho (1861–1921) olisi pystynyt kirjoittamaan esteettisesti nautinnollista proosaa vaikka perunannostosta kaatosateessa. Siksi kalastuksen iloihin vihkiytymättömänkin elämysmatkailijan kannattaa tarttua WSOY:n vuonna 1921 ensimmäisen kerran… Lue lisää

Tatuointeja ja lävistyksiä on Pentti Saaritsan kahdeskymmenestoinen runokokoelma. Vuodet näkyvät paitsi kokoelman runojen hallitussa rakenteessa, myös sisällössä. Runon minä katsoo taaksepäin ja keskustelee vuosien… Lue lisää

Minna Canthin (1844–1897) tuotannon ydin koostuu tavallisen työväestön kuvauksista, kuten teoksissa Työmiehen vaimo (1885) ja Köyhää kansaa (1886). Klassikkokirjailijan asemasta huolimatta hänen kirjojaan on… Lue lisää

Günter Grassin (s. 1927) tehokeino on ollut liittää yllättäviä tapahtumasarjoja historiallisiin kehyksiin. Samantyyppinen historiallinen romaani on tavallinen myös esimerkiksi virolaisen Jaan Krossin (1920-2007) tuotannossa… Lue lisää

Jack London (1876–1916) oli paljasjalkainen kalifornialainen. Majakovskimainen työväenaatteen dynamo pukkasi maailmalle viitisenkymmentä teosta: romaaneja, novelleja, matkakirjoja, kertomuskokoelmia ja esseitä. Kesken jäänyttä elämää leimasivat rakkaudenpettymykset,… Lue lisää

Friedrich Dürrenmatt (1921–1990) on sveitsiläisen kirjallisuuden tunnetuimpia edustajia yhdessä Max Frischin (1911–1991) kanssa. Dürrenmatt oli erittäin monipuolinen kirjoittaja: hän teki näytelmiä, kuunnelmia, rikostarinoita, esseitä… Lue lisää

Se on sitten kevät on Marja-Liisa Vartion esikoisromaani, jonka erikoisuus suomalaisten romaanien joukossa on paitsi sen esimerkillinen modernistisuus myös teoksen päähenkilöksi hahmottuvan Annin kuolema… Lue lisää

F. M. Dostojevskia (1821–1881), radikaalia, rangaistusvankia, yhteiskunnallista keskustelijaa ja moraalifilosofia on Suomessa luettu paljolti jonkinlaisena psykologisena realistina ja unohdettu romaanikirjailijan poliittiset ja filosofiset piruetit. Lue lisää

Imatralaissyntyisen ja hoitotyötä pitkään tehneen Outi Almin (s. 1963) kuudes kaunokirjallinen teos on kertomuskokoelma, jonka 12 tarinaa kietovat novellihenkilöitä karmeisiin ja kauhistuttaviin elämänkohtaloihin tai… Lue lisää

Feministisen utopiaklassikon Herlandin (1915) ajatusmaailma pohjautuu perinaisellisiin arvoihin, äitiyteen ja hoivaan. Mikään naisen ylemmyyden puolustaja teoksen tekijä, yhdysvaltalainen kirjailija ja sosialistiaktivisti, Charlotte Perkins Gilman… Lue lisää