Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Paula Immonen 4.8.2003
New Yorkin Brooklynissä 1934 syntyneen Diane di Priman runokokoelma Revulationary letters ilmestyi 1971 Yhdysvalloissa. J. K. Ihalaisen suomennos Vallankumoukselliset kirjeet ilmestyi viime vuoden lopulla… Lue lisää
Päivi Sinikka Kosonen 30.7.2003
Oikeusjuttu on klassikko maailman mielettömyydestä, mikä takaa ajattoman puhuttelevuuden. Mikä Oikeusjutussa puhuttelee? Mitä meidän aikamme ihmiset oikeastaan löytävät Kafkan teoksesta? Yksi vastaus voisi olla tämä:… Lue lisää
Juha Siro 29.7.2003
Afrikka luo raamit Juha Vakkurin runokokoelmalle Kaikki kesken, kaikki hyvin. Kansiliepeen esittelyssä hän sanoo: ”Afrikka on merkinnyt minulle kirjailijana paljon. Minulla on myös filosofis-eettinen… Lue lisää
Niina Hakalahti 23.7.2003
Timo K. Mukan viimeiseksi jäänyt teos Kyyhky ja unikko vertautuu useassa mielessä runouteen. Pienoisromaanin voi lukea moneen kertaan aina uutena, koska sen teho ei… Lue lisää
Tuomo Karhu 17.7.2003
Kotkalainen Toivo Pekkanen (1902–1957) oli Suomen kirjallisuuden ensimmäinen työläiskirjailija, joka kykeni kirjoillaan ylittämään luokkarajat. Hän aloitti novellistina vuonna 1927 ilmestyneellä kokoelmalla Rautaiset kädet. Hänen… Lue lisää
Janne Tompuri 10.7.2003
Nietzsche kirjoitti Ecce homon muutamassa viikossa vuoden 1888 syksyllä. Näennäisesti omaelämäkerrallinen teos rakentaa romanttista kuvaa älyltään ja maultaan ylivertaisesta kirjoittajasta, jonka kohtaloksi on langennut arvioida… Lue lisää
Anu Rinkinen 9.7.2003
Kun koen, että arvosteltava kokoelma on kliseinen, kun koen, että en saa siitä otetta, koska se liukuu käsistäni runouden tavanomaisuuden ja anonyymiyden mereen, kun… Lue lisää
Juha Siro 6.7.2003
Satakaksikymmentäviisi vuotta on kiteyttänyt Eino Leinon suomalaisen kirjallisuuden juhlituksi klassikoksi. Hänen runojaan sävelletään lauluiksi yhä uudelleen, ja ihmiset, jotka eivät runoja lue, osaavat siteerata… Lue lisää
Seppo Järvinen 4.7.2003
Porilainen valtiotieteen maisteri Jenni Haukio voitti Runo-Kaarina -kilpailun vuonna 1999. Kirjailijoita tulee kilpailujen kautta tai sitten ei. Lieneekö tässä kirjallisuudentutkimuksen eldoradossa vielä kukaan keksinyt… Lue lisää
Markku Soikkeli 3.7.2003
Eeva-Liisa Mannerin näytelmä Poltettu oranssi on suomalaisten teattereiden pienten näyttämöiden vakio-ohjelmistoa. Näytelmässä on viisi henkilöä: isä ja äiti, tytär ja terapeutti, terapeutin apulainen. Lue lisää
Otto Lappalainen 26.6.2003
Ranskassa 1975 ilmestynyt Montaillou on uraauurtavaa mikrohistoriaa. Emmanuel Le Roy Ladurie toi suuren lukijakunnan ulottuville keskiajan tavallisten ihmisten maailman. Millaista oli Etelä-Ranskassa Pyreneiden… Lue lisää
Jani Saxell 26.6.2003
Kokoelman nimi Alastomana kuvaa hyvin Mika Terhon viidennen runokokoelman tunnelmia ja ilmaisua; riisuttua, puheenomaista raportointia varhaisessa keski-iässä olevan miehen arjesta naisenkaipuineen, haaveineen ja pettymyksineen. Lue lisää
