Kritiikit

Joni Pyysalon toisesta runokokoelmasta pistää ensin silmään hurjan rohkea nimi, Parittelun jälkeinen selkeys. Itse kokoelmassa runoilija kesyyntyy – enemmän kuin parittelua Pyysalo käsittelee miehen… Lue lisää

Pari vuotta sitten asuin Leppävaarassa, samoilla seuduilla, missä kävin aikoinani syntymässä muuttaakseni melkein heti muualle. Odottelin usein aseman kupeessa vaihtobussia samalla pysäkillä Antti Koivumäen… Lue lisää

Ei karhu eikä apina vaan virus on nykypäivän toteemieläin. Evoluution mittakaavassa osallistumme parhaillaan jännitystarinaan ihmisen ja viruksen kamppailusta. Viruksen vertauskuvallisuuteen eivät kuitenkaan muut kirjallisuudenlajit… Lue lisää

Arto Salmisen Ei-kuori on hyvä kirja. Samaan aikaan on kuitenkin sanottava, että kirja on melkoisen vastenmielinen. Lukeminen ei ole hauskaa eikä miellyttävää. Kuitenkin Ei-kuoressa… Lue lisää

Esikoisrunoilijalta vaatii melkoista uskallusta kirjata rakkaussuhde runoniteen kansien väliin. Naiselta sen vielä jotenkin ymmärtäisin, mutta kun supisuomalainen mies rohkenee tehdä tilinpäätöksen rakastamisen vaikeudesta, on… Lue lisää

Harva meistä on syntynyt isänsä käsiin, vaan Magga-Miettusen Siiripä on. Hän kertoo lapsuudestaan, vanhemmistaan ja muista Ivalojoen Kutturan kylän asukkaista ja heidän elämästään sota-ajasta… Lue lisää

WSOY:llä aloittanut ja nyt Likeltä takaisin WSOY:lle – Johnny Knigalle – palannut Anni Sumari vei liki läkähdyttävänä loitsuavan, assosiaatioita ja oivalluksia tuhlailevan tyylinsä huippuunsa… Lue lisää

Esikoiskokoelmassaan Onnellisesti valittaen(1967) Caj Westerbergillä oli runossa “särkyneitä kuvioita silmäni verkkokalvolla / Kaloja / maailmanpäänsärky / mitkään lääkkeet eivät auta / nekin ovat… Lue lisää

Joni Skiftesvik teki 1980-luvulla läpimurtonsa novelleilla ja on sittemmin tehnyt laajan ja laadukkaan tuotannon. Teoksia on ilmestynyt melkein joka vuosi. Silti niistä jokaisessa syntyy… Lue lisää

Kun on elänyt balsalennokkien ja Beatnikkien aikaan, ostanut tarvikkeet ja kasannut itse ensimmäisen ”radionsa” saippuakoteloon, on ehtinyt nähdä elämästä sellaisen siivun, että voi jo… Lue lisää

Ensin halkaistaan suu suurilla sanoilla: “eniten“, “kaikki“, “kaikkein“, “vain“, “ainoa tapa nähdä meri on yksin“… Sitten suu pannaan kiinni yllättävällä käännöksellä, huumorilla, paradoksilla… Syntyy… Lue lisää

Norjan nuoren kirjailijapolven kärkeen kuuluvan Hanne Ørstavikin teksti muistuttaa skandinaavista designia: se on minimalistista ja hiottua, arjesta ammentavaa mutta siihen palautumatonta. Hyytävän yön tapahtumia… Lue lisää