Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Terhi Laitinen 2.3.2003
Mitä yhteistä on vuonna 1969 syntyneellä naisnäyttelijällä, vuosimallia 1972 olevalla kirjallisuuden ja filosofian miesopiskelijalla tai olympiavuonna päivänvalon nähneellä oikeustieteilijällä? He kaikki saivat kunniaa ja… Lue lisää
Nina Vuolio 1.3.2003
Naiseus yksissä kansissa, yksi elämä, monien elämä. Tuija Välipakan esikoiskokoelman runot koskettavat. Minua naisena, meitä naisia. Välipakka kirjoittaa rikasta kieltä. Hänen runonsa käsittelevät ikiaikaisia… Lue lisää
Sari Kokkola 28.2.2003
Paljon tunnustusta saaneen amerikkalaisen runoilijan ja prosaistin Sylvia Plathin (1932-63) romaani Lasikellon alla (The Bell Jar) ilmestyi vuonna 1963. Mirja Rutasen suomennos ilmestyi vuonna… Lue lisää
Kari Kemppainen 26.2.2003
Juhani Lompolon Korea-kirjassa Korea tarkoittaa ensisijaisesti jakamatonta Korean niemimaata. Vasta toissijaisesti kyse on kahdesta erillisestä valtiosta. Kirjassa olevat yli kaksikymmentä vanhaa kansantarinaa ovat yhteisiä… Lue lisää
Kirsi Suutarinen 23.2.2003
James Joycessa ja Pentti Saarikoskessa on paljon yhteistä. Molemmat olivat aikansa erikoislaatuisimpia ja samalla suosituimpia kirjailijoita. Kummallakin oli klassinen koulutus, ja kumpaakin luetaan ja… Lue lisää
Otto Lappalainen 21.2.2003
Elävien Runoilijoiden Klubin vuosikirja, tuttavallisesti MotMot, on kokenut jo yhdeksännen päivityksensä. Kansiltaan puhtaan valkea, 162-sivuinen nide esittelee suomalaisen runouden vuosikertaa 2002 ja kartoittaa… Lue lisää
Riitta Aromäki 19.2.2003
Saksalaistuneen venäläisen Wladimir Kaminerin (s. 1967) Marssimusiikkia on veijariromaani Vladimirista vuodesta 1967 aina1990-luvun alkuun. Vladimirin maailmassa mikään ei ole kovin vakavaa. Marssimusiikin tahdissa etenevä… Lue lisää
Ulla Kytönen 17.2.2003
Espanjalaisen Ray Lorigan (s. 1967) romaani Tokio ei välitä meistä enää on haastava lukukokemus. Tieteiskirjallisuuden ja ’uuden romaanin’ aiheita ja keinoja yhdistelevä teos on… Lue lisää
Kim Männistö 12.2.2003
Pentti Saarikosken suomennos Philip Rothin romaanista Portnoyn tauti on malliesimerkki siitä, miten nimekäs kääntäjä voi käyttää asemaansa hyväksi. Vaikka käännös onkin ajoittain hyvin laadukas,… Lue lisää
Jouni Tossavainen 10.2.2003
Kolmisenkymmentä näytelmää kirjoittaneelta kirjailijalta saatetaan kysyä, koska hän kirjoittaa sen oikean kirjan. Ovatko kirjoiksi painetut näytelmätekstit sitten oikeaa kaunokirjallisuutta? Nykynäytelmän kertaalleen lukeminen vie… Lue lisää
Kimmo Koivisto 9.2.2003
Turkulainen pienkustantamo on nostanut päivänvaloon ranskalaisen tulisielun Paul Verlainen esikoiskokoelman, joka ilmestyi ranskaksi vuonna 1866. Suomenkieliseksi nimekseen kokoelma on saanut Saturnisia runoja. Verlainessa on… Lue lisää
Väinö Kirstinä 1.2.2003
Ruotsinkielisenä monitaitoisena kirjailijana tunnettu Claes Andersson on kirjoittanut alun pitäen suomen kielellä kokonaisen teoksen Luova mieli. Teos kertoo luovasta prosessista, ennen muuta kirjailijan työstä. Lue lisää
