Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Reijo Virtanen 23.2.2015
François Rabelais’n (1494–1553) sanataiteelliset aktiivivuodet sijoittuvat Boschin ja Brueghelin, Boccaccion ja Cervantesin sekä Chaucerin ja Shakespearen väliin. Uuden ajan airueena hän on,… Lue lisää
Karri Kokko 18.2.2015
Ei kenenkään laituri esittelee runoilijan latojana ja ilmentää runouden käynnissä olevaa murrosta. Raisa Marjamäen Ei kenenkään laituri muistuttaa, että kirjallisuusarvostelun tekeminen on myös teoksen kirjaluonteen… Lue lisää
Timo Kaitaro 16.2.2015
Kuinka moni meistä on kuullut Achille Chavéesta, jota kääntäjän esipuhe kuitenkin kuvaa ”belgialaisen surrealismin suurmieheksi”? Veikkaisin, että runouden tai edes surrealismin aktiiviset harrastajat eivät… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 15.2.2015
Asser Korhosen (s. 1953) toinen kaunokirjallinen teos on järvenpääläiseen helluntaiseurakuntaan sijoittuva kehitysromaani. Päähenkilö, murrosikäinen Nafta-poika, elää saarnaajaisänsä varjossa ja varttuu melkoisten kasvukipujen saattelemana. Romaanin… Lue lisää
Vesa Rantama 10.2.2015
On monia syitä lukea Mestari Eckhartia (1260-1328) tänään, 700 vuotta hänen julkisen uransa jälkeen. Hän on uusplatonilaisen filosofian klassikko, tärkeä dominikaanisen suuntauksen mystikko ja… Lue lisää
Arto Vaahtokari 3.2.2015
Taiteen monitoimimies Tommi Liimatan uusin teos on oikeastaan melkoinen järkäle. Viiteensataan sivuun mahtuu pietarsaarelaisen pojan elämän kuvaus elokuusta 1983 toukokuuhun 1987 – eikä siihen… Lue lisää
Esa Mäkijärvi 29.1.2015
Hiljattain vauhtiin päässyt Thomas Bernhard -huuma ei ota laantuakseen. Vuonna 1989 kuolleen itävaltalaisen kirjailijan tuotannon lukuisat hiljattaiset suomennokset saavat nyt seurakseen ensimmäinen hänen… Lue lisää
Juri Nummelin 26.1.2015
Postmodernin ihmisen etuoikeuksiin kuuluu mahdollisuus nimetä jälkeläisensä erikoisella, jopa uniikilla nimellä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin samannimisiä lapsia on samalla luokalla viisi tai kuusi:… Lue lisää
Vesa Rantama 24.1.2015
Norjalaisen Stig Sæterbakkenin (1966–2012) viimeiseksi jääneen teoksen suomentaminen on kulttuuriteko – vaikka toisenlaisessa maailmassa se ehkä olisi itsestäänselvyys. Norjalaisia kirjailijoita on viime vuosina käännetty… Lue lisää
Irene Vehanen 21.1.2015
Ensimmäinen asia, mikä kiinnittää huomioni Mikko-Pekka Heikkisen romaanissa Jääräpää, on sen kaunis kansi. Luonnonvalkoisella pohjalla on hentoisia jääkukkakuvioita. Ehkä lumous syntyy niistä ja kannen… Lue lisää
Miikka Laihinen 20.1.2015
Aforismia voinee pitää jonkin sortin outolintuna suomalaisen marginaalikirjallisuuden nykykentällä. Suurten kustantamoiden julkaisuohjelmista aforistiikka on hävinnyt käytännössä kokonaan. Silti se on harrastajamääriltään varteenotettava. Afoskene hahmottuu… Lue lisää
Jani Saxell 18.1.2015
Lama-ajan Suomi on autio ja tyhjä, ainakin Massachusetts Institute of Technologyn kasvatin, ihmisen näköjärjestelmän tutkija Joe Chayefskin silmin. Amerikanjuutalaisen kulttuurisuvun vesalla ei ole asiaa… Lue lisää
