Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Claes Andersson, 1930-lukulaisen sukupolven renessanssi-ihminen

Jari Olavi Hiltunen 24.7.2021

Riitta Kylänpään elämäkerta Utelias mieli kuvaa rosoisesti mutta herkästi Claes Anderssonin elämää ja uraa, myös kipeimpiä hetkiä, kirjoittaa Jari Olavi Hiltunen kritiikissään. Toimittaja ja… Lue lisää

Kirjallinen kulttuuri on kaikkialla ja ei missään

Johanna Osváth 14.7.2021

Artikkelikokoelman Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa keskeiset ajatukset instituutioiden murroksista kantavat, mutta Johanna Osváthin kritiikissä huomio kiinnittyy myös tiedon ajantasaisuuteen. Kirjallinen elämä on jatkuvassa muutoksessa,… Lue lisää

Värikartta etäisyyden ja läheisyyden sävyistä

Roosa Pohjalainen & Laura Kärkäs 13.7.2021

Susinukke Kosolan neljäs runoteos ja Tanssiva karhu -ehdokas Turkoosi vyöhyke kuvaa ystävyyttä yhteiskunnan reuna-alueilla. Edeltäjänsä Variston… Lue lisää

Noin neljä merkitystä ja muita tekijöitä │ Yhteiskirjoittamise…

Juha-Pekka Kilpiö & Tuomas Taskinen 11.7.2021

Hanna Kuuselan Kollaboraatio hyötyisi tekstianalyysista ja poeettisen merkityksen paikantamisesta. Kiiltomadon tiettävästi ensimmäisessä dialogikritiikissä Juha-Pekka Kilpiö ja Tuomas Taskinen paneutuvat myös kollaboratiivisen kirjoittamisen syihin… Lue lisää

Patti Itsemaassa

Pasi Salminen 8.7.2021

Patti Smith tunnetaan ensisijaisesti rocktähtenä. Kirjassaan Apinan vuosi hän yhdistää paikoin omaelämäkerrallisia faktoja fiktioon. Smithin ja hänen teostensa nauttima poikkeuksellisen varaukseton arvostus hämmästyttää teoksen suomentaja… Lue lisää

Ehdoton kuolemansuru saa kauniita sävyjä hautausmaan mustassa valossa

Maiju Hirvonen 3.7.2021

Katriina Huttunen palaa Hietaniemen hautausmaalle, tarkkailee sen elämää ja osallistuu surukirjallisuuteen. Surua ei voi loppuunkäsitellä. Katriina Huttusen toinen kaunokirjallinen teos Mustaa valoa: muistiinpanoja hautausmaalta (2020)… Lue lisää

Tinkimättömän omannäköistä elämää

Irene Vehanen 24.6.2021

Annina Holmberg ja Olli Löytty kirjoittavat Ina ja Tito Collianderien vivahteikkaasta elämästä, sen käänteistä ja konflikteista. Enpä osannut Annina Holmbergin ja Olli Löytyn kirjoittaman… Lue lisää

Dystopia, jolla on särmää ja sydäntä

Artemis Kelosaari 23.6.2021

Artemis Kelosaari arvioi Lotta Dufvan esikoisromaani Limbodusan kyberpunk-henkisiä visioita tulevaisuudesta ja hybridisodankäynnistä. Ihmiset pakenevat henkensä kaupalla levottomuuksia ja diktatuureja Välimeren yli rikkaaseen ja rauhalliseen maanosaan… Lue lisää

Anakronistisia maalauksia 1600-luvun arjesta

Rimma Erkko 21.6.2021

Olli Heikkosen runokokoelma Rajalliset maat maalaa paikoin taitavastikin 1600-luvun maisemia, mutta sen anakronismi jää pinnalliseksi. Romantisoimaton juopon henkilökuva Palkitun ja Suomen ”eturivin runoilijaksi” luonnehditun… Lue lisää

Tähtiinkö kirjoitettu kohtalomme?

Satu Taskinen 15.6.2021

Nobelisti Olga Tokarczuk kuvaa romaanissaan Aja aurasi vainajain luitten yli ihmisen ambivalenttia luonnetta. Vaikka ajatukset ovat tuttuja, kieli on kekseliästä. Olga Tokarczukin (s. 1962)… Lue lisää

Ota vähän tissiä!

Herman Raivio 10.6.2021

Herman Raivio kirjoittaa kritiikissään, kuinka Geir Gulliksenin Katso meitä nyt toistaa vitsikkäästi vanhaa tarinaa hallitsevan miehen moraalisesta alennustilasta. Salasuhdedraama tuo jännitettä ”He flirttailivat keskenään. Tai… Lue lisää

Ei sanoja ilman tulta

Paavo Kässi 7.6.2021

Paavo Kässi tarttuu Olli-Pekka Tennilän aistittavaan ja lakonisen toteavaan Lemmonommeleen ja päätyy Wittgensteinin kielifilosofiaan. Tässä on pureskeltavaa. Olli-Pekka Tennilän runoteos Lemmonommel sisältää yhden vastustamattomimmista lyyrisistä… Lue lisää

Vieritä ylös