Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Juha Siro 21.9.2005
Jos Martin Heideggerin lausahduksella ”Kieli on ihmisen koti”, pitäisi kuvata suomalaista nykyrunoilijaa, en löytäisi parempaa esimerkkiä kuin Kari Aronpuro. Minulle hänen runoutensa avain on… Lue lisää
Jorma Etto 20.9.2005
Bengt Pohjasen Barents-kustannus on kiitettävän kunnianhimoinen, uutta hakeva ja myös löytävä. Veikko Mäkisen kertomus asutustilallisten kylästä Suomen puolella Väylää on kaikessa karheudessaan ja rakenneongelmissaankin… Lue lisää
Virpi Alanen 18.9.2005
Kroatialaisen Miljenko Jergovićin (s.1966) Buick Rivera on romaani peloista ja ennakkoluuloista Jugoslavian hajoamissotien ja Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeisessä maailmassa. Jergović kuvaa ihmisten… Lue lisää
Jani Saxell 14.9.2005
Hannu Helinin viimesyksyinen kokoelma Ctrl Alt Del vei runoilijalle ominaiset kylmyyden, vierauden ja maailmanlopun tunteet sekä maanisen kielenpirstomisen yhteen ääripisteeseensä. Kokoelmassa Linnumpi nyt maailma… Lue lisää
Kristiina Kosunen 12.9.2005
Julio Cortázarin (1914–1984) teos Rayuela, suomeksi Ruutuhyppelyä, on kokeellinen romaani, jopa antiromaaniksikin kutsuttu. Espanjankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1963. Nyt neljäkymmentä vuotta myöhemmin sen on… Lue lisää
Saara Kesävuori 10.9.2005
Eikö kärsivällinen pyrkimys totuudenrakkauteen ole yhtä tärkeä hyve kuin usko? kysyy Eila Kostamon romaanin keskiössä oleva Alpo. Alpo on sairaalapastori, joka yrittää toteuttaa käytännössä… Lue lisää
Siru Valleala 6.9.2005
”Ole valmis kun valo vuorilla antaa merkin nouse ja kulje / niin kauan kuin veri pyörittää tummaa tähteä rinnassasi / (—) toistele… Lue lisää
Tommi Kotonen 4.9.2005
Castruccio Castracanin elämä kuuluu Niccolò Machiavellin (1469-1527) vähemmän tunnettuihin teoksiin. Yhdeksi modernin valtio-opin isistä luonnehditun Machiavellin teoksen suomennosta voi pitää paitsi eräänlaisena kulttuurihistoriallisena… Lue lisää
Jouni Tossavainen 1.9.2005
Juoksemaan oppii juoksemalla, mutta voiko juoksemisesta filosofoida juoksematta? Kyllä voi, mutta tamperelainen filosofi Tapio Koski ei halua vain ajatella juoksemista ja filosofoida pelkästään yläpäässään. Lue lisää
Sari Leukkunen 31.8.2005
Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä… Lue lisää
Alli Kantola 30.8.2005
Ruotsiin otettujen 70 000 sotalapsen joukosta on noussut monenlaisia kirjoittajia. Lukemistani teksteistä herkimmin ja laaja-alaisimmin on aiheeseen porautunut Helmi Erving-Odelberg. Sairaan- ja terveydenhoitoalan… Lue lisää
Seppo Järvinen 28.8.2005
Taiteilijaprofessori ja runoilija Risto Ahti lienee lähes ainoa ammatikseen kirjoittava runoilija, joka avoimesti tunnustaa pitävänsä kirjoittamisen opettamisesta. Aholansaaren kirjallisuusviikolla elokuun alussa runoilija Risto… Lue lisää
