Kritiikit

Vaikka Pyhän Vituksen taudin lopusta onkin pieni selitysosio, Panu Tuomi on viidennessäkin kokoelmassaan runoilija, jota kannattaa lähestyä kunnon hakuteosarsenaalin kera. Yhä vain Tuomi karttaa… Lue lisää

Hyvä tarinankertoja, lupaava opiskelija vai mahaansa raapiva, toljottava hullu? Väkivaltainen raiskaaja? Tunteitaan älykkäästi erittelevä intellektuelli? Ellingtonin päähenkilöstä voi lausua yhtä monta vastakkaista määritelmää kuin… Lue lisää

Kun opettaja Sinikka Tirkkosen esikoiskirja Halla ilmestyi vuonna 1985, novellisti sanoi: ”Tunsin, ettei minusta ole runoilijaksi eikä minulla ole riittävää pitkäjänteisyyttä romaanin tekijäksi.” Toisen… Lue lisää

Mikä tahansa on pitkän ja ansiokkaan uran runouden parissa tehneen Kari Aronpuron kahdeskymmenes kokoelma. Kuten Aronpuron tuotantoon vihkiytyneet lukijat kaiketi arvaavatkin, kirja vilisee tekijälleen… Lue lisää

Kahden novellikokoelman ja useiden suomennostöiden jälkeen Jyrki Vainonen on julkaissut pienoisromaanin Mykkä jumala. Vaikka kirjan nimi kalskahtaa Lovecraftin tai Howardin kauhufantasialta, sen tyyli on… Lue lisää

Helka-Mirjami Pusulan esikoisromaani Siivet on empaattinen ja hienovarainen kuvaus itseään etsivistä, marginaaliin jäävistä ihmisistä. Kertojina on kaksi kehitysvammaista miestä ja heidän nuori hoitajansa. Pusula… Lue lisää

Yleinen käsitys on ollut, että muinaisten suomalaisten elämä oli surkeaa siksi, että tekniikka oli niin alkeellista. Tämä on tietysti tekniikkaa palvovalle ajalle tyypillinen käsitys. Lue lisää

Tara ei hyväksy sitä, että isollasiskolla oli elämä jo ennen häntä. Pikkusisko ja isosisko, Tara ja Irina, vihaavat ja rakastavat toisiaan niin kuin kunnon… Lue lisää

Pirkko Aitoahon teksti on kuulasta proosaa. Se kiristää vähin, huomaamattomin elein otettaan pahaa aavistamattomasta lukijasta. Kun otteen vihdoin havaitsee, siinä pyristeleminen tuntuu silti mukavalta. Lue lisää

Lumottu tie on psykiatri ja kirjailija Oscar Parlandin (1912 – 1997) lapsuustrilogian ensimmäinen osa, joka ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1955. Tässä kirjassa Riki on… Lue lisää

Suomalaisen kirjallisuusterapian isähahmo dosentti Juhani Ihanus korostaa Koskettavat tarinat -artikkelikokoelman esipuheessa, että ”kirjoittajat eivät osallistu akateemiseen väittelyyn ”kertomusten”, ”tarinoiden”, ”diskurssien” ja ”tekstien” käsitteellisistä eroista”. Lue lisää

Jo oli korkea aika! haluan huudahtaa Charles Péguy’n suomennosvalikoiman ilmestymisestä. Kristillisenä runoilijana ja ajattelijana – tosin varsin omapäisenä antiklerikalistina – Péguy merkitsee ranskalaisille samaa… Lue lisää