Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Meri on sama, meri on hiljaa

Kristiina Kosunen 9.3.2003

Amos Oz (s. 1939) on kansainvälisesti tunnettu, palkittu israelilainen kirjailija. Hän kirjoittaa hepreaksi. Hänen teoksiaan on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Tämänkertainen suomennos Meri on… Lue lisää

Käännöskritiikki: Onnellisen uskollinen?

Jutta Schlobohm 7.3.2003

Saksalaisen elokuvaohjaajan tunnetun Doris Dörrien esikoisromaani Was machen wir jetzt? ilmestyi vuonna 1999. Kirjasta on tehty myös elokuvaversio Erleuchterung garantiert. Romaanin on suomentanut Helen… Lue lisää

Sivustakatsojan tragedia

Sanna Nyqvist 5.3.2003

Argentiinalainen prosaisti Adolfo Bioy Casares (1914–1999) on syyttä suotta jäänyt maanmiehensä ja ystävänsä Jorge Luis Borgesin varjoon. Kirjailijat julkaisivat yhteistyössä kaikkiaan viisi teosta nimimerkillä… Lue lisää

Nyrjähdyksiä ja huumoria

Terhi Laitinen 2.3.2003

Mitä yhteistä on vuonna 1969 syntyneellä naisnäyttelijällä, vuosimallia 1972 olevalla kirjallisuuden ja filosofian miesopiskelijalla tai olympiavuonna päivänvalon nähneellä oikeustieteilijällä? He kaikki saivat kunniaa ja… Lue lisää

Naisen matkassa

Nina Vuolio 1.3.2003

Naiseus yksissä kansissa, yksi elämä, monien elämä. Tuija Välipakan esikoiskokoelman runot koskettavat. Minua naisena, meitä naisia. Välipakka kirjoittaa rikasta kieltä. Hänen runonsa käsittelevät ikiaikaisia… Lue lisää

Käännöskritiikki: Nuoren naisen karu kehitystarina

Sari Kokkola 28.2.2003

Paljon tunnustusta saaneen amerikkalaisen runoilijan ja prosaistin Sylvia Plathin (1932-63) romaani Lasikellon alla (The Bell Jar) ilmestyi vuonna 1963. Mirja Rutasen suomennos ilmestyi vuonna… Lue lisää

Tarinoita ja historiaa Korean niemimaalta

Kari Kemppainen 26.2.2003

Juhani Lompolon Korea-kirjassa Korea tarkoittaa ensisijaisesti jakamatonta Korean niemimaata. Vasta toissijaisesti kyse on kahdesta erillisestä valtiosta. Kirjassa olevat yli kaksikymmentä vanhaa kansantarinaa ovat yhteisiä… Lue lisää

Käännöskritiikki: Dublinilaisia Suomessa; Saarikosken lempeä käännös

Kirsi Suutarinen 23.2.2003

James Joycessa ja Pentti Saarikoskessa on paljon yhteistä. Molemmat olivat aikansa erikoislaatuisimpia ja samalla suosituimpia kirjailijoita. Kummallakin oli klassinen koulutus, ja kumpaakin luetaan ja… Lue lisää

Runo liikkuu ja käy pyydykseen

Otto Lappalainen 21.2.2003

Elävien Runoilijoiden Klubin vuosikirja, tuttavallisesti MotMot, on kokenut jo yhdeksännen päivityksensä. Kansiltaan puhtaan valkea, 162-sivuinen nide esittelee suomalaisen runouden vuosikertaa 2002 ja kartoittaa… Lue lisää

Marssimusiikkia individualisteille

Riitta Aromäki 19.2.2003

Saksalaistuneen venäläisen Wladimir Kaminerin (s. 1967) Marssimusiikkia on veijariromaani Vladimirista vuodesta 1967 aina1990-luvun alkuun. Vladimirin maailmassa mikään ei ole kovin vakavaa. Marssimusiikin tahdissa etenevä… Lue lisää

Ajattelen sinua koko ajan

Ulla Kytönen 17.2.2003

Espanjalaisen Ray Lorigan (s. 1967) romaani Tokio ei välitä meistä enää on haastava lukukokemus. Tieteiskirjallisuuden ja ’uuden romaanin’ aiheita ja keinoja yhdistelevä teos on… Lue lisää

Käännöskritiikki: Loistava ja epäilyttävä

Kim Männistö 12.2.2003

Pentti Saarikosken suomennos Philip Rothin romaanista Portnoyn tauti on malliesimerkki siitä, miten nimekäs kääntäjä voi käyttää asemaansa hyväksi. Vaikka käännös onkin ajoittain hyvin laadukas,… Lue lisää

Vieritä ylös