Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Tekstuaalista politiikkaa

Lauri Oino 17.12.2001

Jarkko Laineen uusin näyttää kaikin puolin Jarkko Laineen kokoelmalta 60-lukua muistelevaa ulkoasua myöten. Välittömästi edellisiin (Savukkeen sininen ajatus, 1997 ja Sateen ääni on niin… Lue lisää

Ruusuhuivin suojassa

Merja Marjamäki 15.12.2001

Laura Honkasalo (s. 1970) on tarttunut mielenkiintoiseen aiheeseen, 70-luvun taistolaisuuteen. Punaliput eivät enää hulmua uhmakkaasti eikä laulu haasta vastaamaan: ’kenen joukoissa seisot.’ Taistolaisaika on… Lue lisää

Vain tahallaan voi ymmärtää

Mertzi Bergman 13.12.2001

Risto Ahdin 20. runokokoelma Vain tahallaan voi rakastaa on luotettava teos. Tässä tapauksessa se tarkoittaa Ahdin vähintään koko1990-luvun kestäneen linjan jatkumista. Kuvastot, sanastot ja… Lue lisää

Kunnon cabaree

Minna Valkealahti 12.12.2001

Tuuve Aron toinen novellikokoelma on mielenkiintoinen lukukokemus. Sinikka Tammisen outo tyhjiö tutustuttaa lukijan ihmisiin, jotka voisivat asua naapurustossa. Hahmot tempaavat mukaansa ja pakottavat… Lue lisää

Jossain välissä on hiljaisuus

Mertzi Bergman 11.12.2001

Kirjallisuuden tohtori ja kirjailija Liisa Enwaldin Intervalleja on monisyinen teos. Se on syntynyt Mirkka Rekolan tuotantoa käsittelevän väitöskirjan ja Rilke-suomennosten bonuksena. Tekijästä tuntui,… Lue lisää

Syrjäytyminen ei mahdu lööppeihin

Kari Levola 9.12.2001

Arto Salmisen lyhyt lause tykyttää armotonta yhteiskuntakuvaa. Paskateorian rinnakkaisteoksena tässä kirjasyksyssä voisi pitää Hannu Vuorion romaania Heil!. Salmisen ilmestyskirja vain on sitäkin pelottavampi. Vuorion… Lue lisää

Formalistit kirjoittivat kirjallisuudesta

Kyösti Niemelä 5.12.2001

Timo Sunin ja Pekka Pesosen toimittama Venäläinen formalismi kokoaa samannimisen oppisuunnan kuuluisimpia artikkeleita, joissa tehdään kirjallisuustiedettä kummankin sanan varsinaisessa merkityksessä. Formalistit ottivat 1910- ja… Lue lisää

Suomalaisten aikamatka Alexandriaan

Markku Soikkeli 30.11.2001

On tasan 50 vuotta siitä, kun tieteiskirjallisuus lajina rantautui Suomeen. Kuvitelmia tulevaisuuden ihmeellisistä keksinnöistä tai kaupungeista oli ilmestynyt jo paljon aiemminkin, alkaen Topeliuksen… Lue lisää

Näin unta, että näin unta, ja heräsin, ja sekin oli vielä unta

Sari Leukkunen 30.11.2001

Pepi Reinikaisen teksti kiinnittyy pienen pojan ja sittemmin aikuisen miehen tunne-elämään, ja naiset – äiti ja tyttöystävä – ovat läsnä sivuhenkilöinä, jotka määrittelevät minä-muodossa… Lue lisää

Viihdettä villipedoista: ei aktivisteille

Riitta Vaismaa 27.11.2001

”Minut toi Afrikkaan haju: villi, häikäilemätön aromi, joka kirveli ja kiusasi nenäonteloa kunnes ymmärsin totella sen kutsua.” Sinimaaria Kankaan (s. 1967) esikoiromaani Vainu… Lue lisää

Outoja tarinoita Intiasta

Tuutikki Tolonen 25.11.2001

Urdunkielistä kirjallisuutta käännetään harvoin millekään länsimaisen maailman kielelle, suomeksi tietysti vielä harvemmin. Jo siitä syystä intialaisen Naiyer Masudin (1936) novellikokoelma Kamferin tuoksu on ehdottomasti… Lue lisää

Äiti aamutuiman korkokengissä

Niina Hakalahti 23.11.2001

Riina Katajavuoren neljäs runokokoelma ottaa haltuunsa jokapäiväisyyttä, mikä nykyrunojen materiaalina tuntuu joskus lähes marginaaliselta. Kirjailija Eeva Kilpi toteaa Pirkko Siltalan teoksessa Haen sanojani kaukaa,… Lue lisää

Vieritä ylös