Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Yhteys maailmankaikkeuteen

Jorma Etto 1.5.2001

Birgitta Trotzigin proosarunot nimiltä Yhteys ja Ainetta ovat saaneet upean ulkoisen asun. Graafinen suunnittelu on Sami Kortemäen. Ulkoisestikin lumoavaa kirjahelmeä pitelee käsissään mieluusti myös… Lue lisää

Väärin syytetty

Jouni Tossavainen 27.4.2001

”Olen valinnut toiseksi näytelmäksi Hedda Gablerin, sillä Ibsen on (1600-luvun ranskalaisen komedian mestarin Molièren ohella) Shakespearen jälkeen huomattavin eurooppalainen näytelmäkirjailija.” (s. 224) Tästä se… Lue lisää

Vaihtoehtoista historiankirjoitusta

Esko Karppanen 22.4.2001

Ranskassa ilmestyi jo 1980-luvulla 3-osainen teos Yksityiselämän historiaa (Histoire de la vie privée), jonka 1500-1700-lukuja käsittelevä osa on nyt ilmestynyt suomeksi. Kirjan toimittajat Philippe… Lue lisää

Risto Jokisen sydän pamppailee

Asta Piiroinen 19.4.2001

Alku ei ole lupaava. ”Risto Jokinen seisoi vavisten veden partaalla ja katsoi alas, syvyyteen”. Montako jännitystarinaa tai viihderomaania on aloitettu vain vapisevan henkilön nimeä… Lue lisää

Runoja sinulle

Sanna Nyqvist 12.4.2001

”Kieli ei ole pelkkiä sanoja,/ se on tarinat/ jotka sillä kerrotaan,/ tarinat joita ei koskaan kerrota.” Säkeistö runosta ’Neljä pientä elegiaa’ sopii Margaret Atwoodin… Lue lisää

Mies, jonka Duras loi

Markku Soikkeli 11.4.2001

Albert Einstein kammosi vuoria, Marguerite Duras varoi merta. Ikuisuuden monumentteina vuoret eivät sopineet Einsteinin teoriaan ajan suhteellisuudesta. Meri puolestaan oli haasteellinen elementti Duras´n kaltaiselle… Lue lisää

Toisto on uusi alku

Aino Rajala 10.4.2001

Søren Kierkegaardin (1813-1855) valtaisasta tuotannosta ei ole suomennettu kuin murto-osa. 1980-90-lukujen mittaan tilanne on vähin erin parantunut Torsti Lehtisen suomennosten ansiosta, mutta esimerkiksi Kierkegaardin… Lue lisää

Siileistä ja sisäisistä sankareista

Johanna Venho 9.4.2001

”MotMotin – Elävien runoilijoiden klubin vuosikirjan” ilmestymistä alkuvuodesta on jo tottunut odottamaan. Vuoden 2000 vuosikirjan toimittajat Olli Heikkonen ja Mikko Rimminen ovat valinneet… Lue lisää

Muodonmuutos ja olemisen kiertokulku

Kirsikka Kajaste 6.4.2001

Kirsti Simonsuuren ”Rakkaus tuli kun lähdin maan ääriin” -teoksen runot kertovat ikuisista kysymyksistä kuten rakkaudesta, muutoksesta ja liikkeestä mutta myös näiden asioiden ja tunteiden… Lue lisää

Omenapuun alta kosmoksen kiertolaiseksi

Juha Siro 4.4.2001

Joni Pyysalo (s.1974) on kevään esikoisrunoilija. Ennen omaa kokoelmaa hänen runojaan ja aforismejaan on julkaistu mm. Parnassossa. Tuoreessa kirjassa elämä ja arki tulevat lukijaa… Lue lisää

Sankari ei tajua, mitä hänelle tapahtuu

Risto Niemi-Pynttäri 2.4.2001

Jean Echenozin ”Minä lähden” -romaanin sankari Felix Ferrer vaikuttaa veijariromaaneista periytyvältä tyypiltä. Hän selviää kaikesta. Veijarin pimeä puoli taitaa kuitenkin olla, että hän ei… Lue lisää

Vahvan naisen lyyrinen tarina

Aki Alanko 27.3.2001

”Käärmesormus” on Tittamari Marttisen kolmas aikuisten runokokoelma. Siinä myöhäiskeskiajalla Ala-Burgundissa elänyt Beata Lyonilainen kertoo lyyrisesti elämäntarinansa, joka on samalla naisen kehitystarina kapinallisesta morsiamesta puolisoksi,… Lue lisää

Vieritä ylös