Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Pienois-Neuvostoliitto Siperiassa

Marissa Mehr 4.6.2017

Vuonna 2015 Helsingin kirjamessuilla oli teemamaana Venäjä. Kun venäläisiltä kirjailijoilta sekä kustannusalan työntekijöiltä kysyttiin kuka on Venäjällä suuri nimi juuri nyt, moni mainitsi hetkeäkään miettimättä… Lue lisää

Taiteen ja tieteen ristiriita synnyttää fantasiaa

Markku Soikkeli 3.6.2017

Olen odottanut islantilaisen fantasian maihinnousua siitä pitäen, kun sikäläinen kirjailija kertoi, että hänen saarellaan ”jokainen” harjoittaa nykyään fantasiagenreä. Vaikka markkinat eivät ole samaa luokkaa kuin… Lue lisää

Kieli eli sinne ja takaisin

Sofia Blanco Sequeiros 1.6.2017

Kaikilla on kielestä jotain sanottavaa. Kaikki käyttävät sitä ja tuntuvat tietävän sen ongelmat ja ongelmille parhaat ratkaisut. Kielestä ja sen rakenteista, normeista ja käytöstä on… Lue lisää

Siinä nähty, missä tehty

Jukka Mallinen 22.5.2017

Kun Nuori Voima -ryhmä tuli näkyvästi julkisuuteen 1990-luvun alussa, tein siitä Imageen jutun haastavalla otsikolla ”Uusvakavikot vauhdissa”. Teesini oli, että ryhmä etsii uutta alkua suomalaisesta… Lue lisää

Erään vallankumouksen diminuendo

Pasi Salminen 21.5.2017

Kuubalaisen kirjailijan, toimittajan ja musikologin Alejo Carpentierin (1904–1980) teoksia on suomennettu melko rauhalliseen tahtiin. Aiemmin on ilmestynyt kolme teosta: Kadotetut askeleet (1958), Valaistujen vuosisata (1985)… Lue lisää

Kauneus ja rappio yhdistyvät uudessa tieteisfantasiasarjassa

Artemis Kelosaari 20.5.2017

Ollakseni rehellinen: ellei minun olisi täytynyt kriitikkona lukea Laura Luotolan esikoisteosta Kaupungit ja paluu kokonaan, olisin hyvinkin saattanut viskata sen seinään ensimmäisen kolmenkymmenen sivun aikana. Lue lisää

Kun ihmislapsi suistuu

Satu Taskinen 18.5.2017

Chigozie Obioma (s. 1986) syntyi Nigeriassa, opiskeli ja työskentelee Yhdysvalloissa. Kalamiehet on hänen esikoisteoksensa. Heti ilmestymisestään saakka se sai runsain mitoin kiittävää huomiota ja oli… Lue lisää

Ei musta eikä oikein valkoinenkaan

Arto Virtanen 11.5.2017

Zimbabwelaisen Petina Gappahin toinen suomennettu teos on romaani, Muistojen kirja. Sen päähenkilö on nimeltään Memory, ja kirjan motto on lainattu Vladimir Nabokovin omaelämäkerrallisesta teoksesta, jonka… Lue lisää

Miehestä on moneksi

Sanna Kivimäki 9.5.2017

Lauri Viitaa on kuluneen vuoden aikana juhlittu Tampereella oikein olan takaa: on ollut juhlapuheita, seminaareja ja elämäkerrallinen näytelmä uusine sävellyksineen. Satavuotias Pispalan poika ansaitsee huomionsa,… Lue lisää

”Pysyn itselleni vieraana”

Johanna Venho 8.5.2017

Minä, aina vieras luotaa moniminäisyyttä ja Fernando Pessoan toistuvia teemoja kaksikielisenä laitoksena. Minulle, kuten monelle muullekin kasvuvuosinaan kirjallisuudesta tukea etsineelle ihmiselle portugalilaisrunoilija Fernando Pessoa… Lue lisää

Kansallisessa kirjallisuudessa tiede seuraa politiikan jälkiä

Markku Soikkeli 6.5.2017

Kiinnostus ylirajaiseen kirjallisuuteen on samanlainen teoriakartelleja herättelevä uudistusliike kuin feministinen tutkimus. Ylirajainen kirjallisuus koostuu marginaalissa pidetyistä ja vähemmistön äänenä arvostetuista teoksista, joiden esteettinen laatu on… Lue lisää

Uraanilamppu läpivalaisee Suomi-proosan

Paavo Kässi 25.4.2017

Uraanilamppu ja muita novelleja lukee ja uudelleenkirjoittaa suomiproosaa ja kirjallisuushistoriaa. Harry Salmenniemin novelleissa seikkailee itse Kertomuskin. Runoilija ja libretisti Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu ja muita… Lue lisää

Vieritä ylös