Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Sieniharrastuksen ilot ja vaarat

Otto Lappalainen 6.6.2016

Marras–joulukuuksi 2012 päivätty, tekstissä ”kertomukseksi” nimetty Intohimoisesta sienestäjästä on alkuteoksen nimen mukaan essee ja sen alaotsikon mukaan kertomus. Peter Handken ollessa kyseessä asiassa ei… Lue lisää

Murtuvan yhteiskunnan aforistiikkaa

Juhana Henrikki Harju 30.5.2016

Viestinnän läpäisee nykyään taloudellinen diskurssi. Puhutaan tuotoista ja hyödyistä, säästöistä ja investoinneista. Tällaisen puheen vallatessa yhä uusia elämänalueita syntyy kysymys, mitä näiden käsitteiden käytön yleistyminen… Lue lisää

Elämän keskipäivän synkkä metsä

Maija Jelkänen 26.5.2016

Tukholmalainen kirjailija ja toimittaja Maarit Turtiainen (s. 1957) on asunut naapurissa jo vuosikymmeniä, mikä ei ole kuitenkaan rapauttanut hänen suomen kieltään. Hän debytoi romaanilla Punainen… Lue lisää

12 ja suomalainen runous

Laura Kurki 24.5.2016

Runokokoelmillaan Esim. Esa (2007) ja Toivo (2011) palkintoja kahminut runoilija Henriikka Tavi ryhtyi suunnattomaan urakkaan vuonna 2012: koko vuoden (ja vähän pidempäänkin) jatkunut runoprojekti 12… Lue lisää

Oletko aina argumentoinut väärin?

Katja Matikainen 22.5.2016

Tiedonvälitys vaatii nopeaa reagoimista ja tiivistämistä, pitkäjänteiseen ajatteluun ei tunnu olevan aikaa. Netin ansiosta kuka tahansa saa tilaa ajatuksilleen ja voi toisaalta viettää aikaansa samanmielisten… Lue lisää

Rubinšteinin korttipakka saa lopullisen muotonsa esityksenä

Aarne Toivonen 21.5.2016

Venäläinen runoilija Lev Rubinštein (s. 1947) on luonut omaperäisen korttipakkatekstien muodon, jota hän on kehittänyt yli 30 vuoden ajan. Tomi Huttunen on kääntänyt kokoelmaan Sankarin… Lue lisää

Erään rakkauden elämä

Maija Jelkänen 12.5.2016

Ruotsalaiskirjailijan tulkinta muiston pysyvyydestä on kauniimpi kuin Salvador Dalínmaalaus valuvista kelloista La persistencia de la memoria (1931). Jonas Hassen Khemiri (s. 1978) on Ruotsin arvostetuimpia… Lue lisää

Mitään täältä en mukanani vie

Ritva Kolehmainen 8.5.2016

Kustannustoiminta on ollut myllerryksissä viime vuosina. Monet vanhat kunnon kustannustalot eivät paljon runoja julkaise. Uusia kustantamoja syntyy, vaan niiden perässä ei tahdo pysyä. Posti toi minulle… Lue lisää

Kveenikirjallisuuden komea alku

Jorma Etto 7.5.2016

Lokakuussa 2005 kirjoitin Kiiltomadossa Alf Nilsen-Börsskogin Elämän jatko -romaanisarjan ensimmäisestä osasta Kuosuvaaran takana. Otsikossa määrittelin teoksen kveenikielen aamutähdeksi, tekstiosassa ylistin sitä merkkiteokseksi millä tahansa kielellä… Lue lisää

Ajattelen, siis runoilen

Merja Leppälahti 3.5.2016

Mary Oliverin ensimmäinen runokokoelma julkaistiin vuonna 1963, kaikkiaan hän on julkaissut yli kolmekymmentä teosta. Oliver on saanut kotimaassaan Yhdysvalloissa Pulitzerin palkinnon kokoelmastaan American Primitive (1983)… Lue lisää

Ajankohtainen sekaraportti

Lauri Holma 27.4.2016

Moskova–Tukholma–Berliini – siinä suomalaisen ulkopolitiikan ennen tärkeimmät ja nykyäänkin keskeiset pääkaupungit. Näistä Tukholma ei ole ollut erotettu Länsi-Euroopan yhteydestä sosialismin vartiotorneilla. Ruotsi ja Tukholma ovat… Lue lisää

Haikuja kahdeksasta vuodenajasta

Janne Löppönen 26.4.2016

Aurinko juo kermaa (Beaivváš čuohká gaba) on pohjoissaameksi kirjoittavan, toimittajana ja elokuvaohjaajanakin työskennelleen Inger-Mari Aikion sekä äänitaiteilija ja muusikko Miro Mantereen yhteistyönä syntynyt ”runomusiikkiteos”. Teos… Lue lisää

Vieritä ylös