Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Aarne Toivonen 21.5.2016
Venäläinen runoilija Lev Rubinštein (s. 1947) on luonut omaperäisen korttipakkatekstien muodon, jota hän on kehittänyt yli 30 vuoden ajan. Tomi Huttunen on kääntänyt kokoelmaan Sankarin… Lue lisää
Maija Jelkänen 12.5.2016
Ruotsalaiskirjailijan tulkinta muiston pysyvyydestä on kauniimpi kuin Salvador Dalínmaalaus valuvista kelloista La persistencia de la memoria (1931). Jonas Hassen Khemiri (s. 1978) on Ruotsin arvostetuimpia… Lue lisää
Ritva Kolehmainen 8.5.2016
Kustannustoiminta on ollut myllerryksissä viime vuosina. Monet vanhat kunnon kustannustalot eivät paljon runoja julkaise. Uusia kustantamoja syntyy, vaan niiden perässä ei tahdo pysyä. Posti toi minulle… Lue lisää
Jorma Etto 7.5.2016
Lokakuussa 2005 kirjoitin Kiiltomadossa Alf Nilsen-Börsskogin Elämän jatko -romaanisarjan ensimmäisestä osasta Kuosuvaaran takana. Otsikossa määrittelin teoksen kveenikielen aamutähdeksi, tekstiosassa ylistin sitä merkkiteokseksi millä tahansa kielellä… Lue lisää
Merja Leppälahti 3.5.2016
Mary Oliverin ensimmäinen runokokoelma julkaistiin vuonna 1963, kaikkiaan hän on julkaissut yli kolmekymmentä teosta. Oliver on saanut kotimaassaan Yhdysvalloissa Pulitzerin palkinnon kokoelmastaan American Primitive (1983)… Lue lisää
Lauri Holma 27.4.2016
Moskova–Tukholma–Berliini – siinä suomalaisen ulkopolitiikan ennen tärkeimmät ja nykyäänkin keskeiset pääkaupungit. Näistä Tukholma ei ole ollut erotettu Länsi-Euroopan yhteydestä sosialismin vartiotorneilla. Ruotsi ja Tukholma ovat… Lue lisää
Janne Löppönen 26.4.2016
Aurinko juo kermaa (Beaivváš čuohká gaba) on pohjoissaameksi kirjoittavan, toimittajana ja elokuvaohjaajanakin työskennelleen Inger-Mari Aikion sekä äänitaiteilija ja muusikko Miro Mantereen yhteistyönä syntynyt ”runomusiikkiteos”. Teos… Lue lisää
Sanna Nyqvist 24.4.2016
En muista törmänneeni kirjallisuushistoriassa toiseen trilogiaan, jonka osien ilmestymisväli olisi 50 vuotta ja jossa trilogian keskimmäinen teos olisi jonkun muun kirjoittama. Lue lisää
Veli-Matti Huhta 20.4.2016
Julio Cortázar (1914–1984) kuuluu Jorge Luis Borgesin ja Ernesto Sabaton kanssa argentiinalaisen kirjallisuuden kärkeen, mutta pysynee suomalaisen lukijan kannalta marginaalisena. Tuo marginaalisuus ei ole maantieteellistä,… Lue lisää
Aarne Toivonen 10.4.2016
”Käytettävissäni on vanha Aila Meriluodon suomennos. Se ei tahdo avautua. Ehkä se johtuu raskaista, tiiviistä rakenteista, se ei päästä helposti läpi. Olisiko se lähempänä Rilkeä?… Lue lisää
Markku Soikkeli 7.4.2016
Suomalainen kauhukirjallisuus kompuroi edelleen äpäränkengissään, mutta käännöskauhun suhteen saatavilla on erittäin vanhoja ja omassa lajissaan hienostuneita vuosikertoja. Siitä kiitos kuuluu yhden miehen missiolle, Markku Sadelehdolle. … Lue lisää
Niina Holm 5.4.2016
Outi-Illuusia Liljan toisen runokokoelman rehevä ja runsas kuvasto kieppuu liikkeessä, tulemisen hämmästyttävässä tilassa. Viimeisteltyjen, asemiinsa ja maisemiinsa lukittujen kuvarunojen sijaan Värillisiä ihmisiä -teos tarjoaa impulsiivista,… Lue lisää
