Kritiikit

Menneisyydenhallintalaitos kysyy, miten päästä eteenpäin holokaustisyyllisyydestä. Ahdistuneesta alakulosta ei ole ratkaisuksi. Pikkuvirkamies Hans Frambachin elämän on vuosikausia täyttänyt syyllisyys ja siitä kumpuava ahdistunut alakulo. Lue lisää

Ei enää mitään kuvaa sitä, miten vaikeaa vähemmistön on saada äänensä kuuluviin. Omakaan kulttuuri ei säästy kriittiseltä katseelta. Tommy Orangen (s. 1982) esikoisteos Ei… Lue lisää

Korva kaupungin yllä on tervetullut lisä kotimaiseen persoonalyriikkaan. Tapauskertomusten pienoisromaaneja lähestyvät lähdetekstit eivät päästä uudelleenkirjoittajia helpolla. Tiedetään, että lukeminen alkaa jo hyvän aikaa ennen… Lue lisää

Boriksen lapset jatkaa Maritta Lintuselle tuttuja teemoja. Novelleissa palataan Karjalaan, mutta liikutaan myös nykypäivän vastakkainasetteluissa. Millainen on muistojen Karjala? Kenties pulskia purjelaivoja muistuttavia pilviä, jotka… Lue lisää

Kuihtuminen käy autofiktion kimppuun nimiä mainiten. Kriitikko jää miettimään, onko teos niin poikkeuksellinen kuin miltä näyttää. Autofiktion trendikkyys on turruttanut jo kirjailijat, ehkä myös lukijat. Lue lisää

Papyrus muistuttaa kirjan ja ihmisen globaalista historiasta, vaikka Irene Vallejon tarkastelu onkin välimerikeskeistä. Alussa olkoon toteamus: Irene Vallejon Papyrus – Kirjan katkeamaton tarina (2019, El infinito… Lue lisää

Jos unohdat oman nimesi esittelee latvialaista runoutta tiiviissä yhteistyössä kääntäjän ja antologian runoilijoiden välillä. Dialogikritiikissä Tuomas Taskinen ja Gunta Paavola yllättyvät paitsi kokeellisuuden myös kaanonilla leikittelyn… Lue lisää

Gayfiktio voi olla vaikea määriteltävä. Niko Hallikaisen Kanjoni ja Janne Saarakkalan Sen pituinen se edustavat lajia, joskin lähestyvät aihettaan eri suunnista. Gaykirjallisuus ja gayfiktio ovat… Lue lisää

Akwaeke Emezi käsittelee identiteettiä moninaisemmalla otteella kuin äkkiseltään näyttää. Afrikkalainen kirjallisuus on taas pinnalla, kun tansanialainen Abdulrazak Gurnah voitti tämänvuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Lue lisää

Inkogniton fragmentaarisuus kuvastaa transnaisen sirpaleista identiteettiä, mutta tekee lukukokemuksesta jopa ahdistavan. Unkarilaisen Tibor Noé Kissin vuonna 2010 julkaistu, transsukupuolisuutta käsittelevä romaani Inkognito (suom. Saarni… Lue lisää

Pipsa Lonka päästää ääneen ihmis- ja lokkiparvet, mutta viimeinen sana on lokeilla. Näytelmä on kirjallisuuden lajeista marginaalisin. Monille se on vain käyttöohje esityksen pohjalla, ei… Lue lisää

Ja nyt: Maailma! tarjoaa kurkistuksen saksankielisen näytelmäkirjallisuuden nykytilaan. Samalla se peilaa niitä puolia, jotka tekevät näytelmäkirjallisuudesta lukemisen arvoista – kirjallisuutena. Suomen Goethe-Instituutin julkaisemaan antologiaan… Lue lisää