Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Reijo Virtanen 4.10.2000
”Jouko Turkan kohunäytelmä ’Osta pientä ihmistä’ on sietämätön teksti. Karmea kiroilu ja rivoilu läpi kirjan peittävät kaiken järjellisen sanottavan. Ylenpalttinen hakkaaminen, alituinen nussiminen… Lue lisää
Seppo Helminen 22.8.2000
Kun silmä löytää pitkästä runosta rivin: ”…tiedättekö, täällä kun puhutaan säästä se on uskontoa…”, aivot viestivät, ettei esikoisrunoilijan luontokuvasto ole ns. tityy-lyriikan pahvikulissia. Semminkin… Lue lisää
Elli Leskelä 18.8.2000
Markkinavoimat näkisivät mielellään digitaalisen kirjan valtaavan perinteisen kirjan paikan. Tästä tuskin on toivoa – ainakaan vielä. Haluamme paperille painetun kirjan, sen painon, tuoksun ja… Lue lisää
Pirkko-Liisa Rauhala 18.8.2000
Lauri Otonkosken esseekokoelma tuli lukemistooni pari viikkoa sitten tilanteessa, jossa yritin miettiä, miksi Thomas Mannin 125-vuotissyntymäpäivä 6.6.2000 sivuutettiin suomalaisessa kulttuurielämässä vähin äänin. Otonkosken essee… Lue lisää
Antti Hynönen 18.8.2000
’Yhä edelleen olen täydellisen kykenemätön tarkastelemaan viileästi tuota salamoivaa sanomaa, joka tuntuu minusta joka suhteessa ylittävän kaikki inhimilliset mahdollisuudet’, totesi André Breton 50-luvulla Lautréamontin… Lue lisää
Pertti Terho 18.8.2000
”olen puristellut tissejä / maistanut vittujen mettä, / nuollut reisiltä hien / nähnyt riettaan naisen / juossut kiimaa pakoon’, purkaa runoilija nuoria tuntojaan. Kovin… Lue lisää
Mertzi Bergman 18.8.2000
Japanilainen runoilija Ryôkan (1758-1831) on mukava veikko. Kai Niemisen suomentaman valikoiman ensimmäisessä runossa hän asettaa lukijansa kuitenkin vaativaan asemaan: ”Kuka sanoo minun runojani runoiksi?… Lue lisää
Niina Hakalahti 16.8.2000
Anelma Järvenpää-Summasen runokokoelman kustantaja Maahenki ”julkaisee kirjallisuutta, jolla on juuret maaseutuhenkiseen elämänkatsomukseen, mutta samalla se etsii uusia näkemisen tapoja ja yhteyksiä”. Järvenpää-Summasen kolmannessa runokokoelmassa… Lue lisää
Mika Nykänen 4.8.2000
Hannu Salakan uusin runokokoelma käsittelee lähestyvää kuolemaa ja elämän tyhjyyttä harvinaisen armottomasti ja lakonisesti. Runoilija on vetäytynyt kaikesta erilleen ja tarkkailee vähittäistä elämän katoamista… Lue lisää
Tuula Korolainen 29.6.2000
Ensimmäinen mielleyhtymä, joka Heli Laaksosen esikoisrunoista tulee, ei suinkaan ole kirjallinen. Alitajunnasta tunkee Tellervo Koiviston karuhko, hitusen huvittunut ääni, joka kertoo jotain arkista ja… Lue lisää
Hannimari Heino 20.6.2000
Ensivaikutelmani Pirjoliisa Tuomisen (s.1969) esikoiskokoelmasta Unohdan että olen on kepeä, ilmava ja tunnelmoiva. Kokoelma on kauniskantinen vihkonen, jonka voisi viedä mukanaan mökille tai josta… Lue lisää
Jouko Sirola 20.6.2000
Anni Sumarin neljännestä runokokoelmasta on moneksi. Teoksen ulkoasussa kamppailevat ahdas taitto ja halvannäköinen kansi Sumarin omaa, mielenkiintoista kuvitusta ja kirkasta, selkeästi ajattelevaa tekstiä vastaan. Lue lisää
