Kritiikit

Jälleenlöydetyt-palstalla kirjoitetaan muutaman vuoden takaisista, vähälle huomiolle jääneistä teoksista. Helmi Nöjd poimii esiin Heikki Lahnaojan runoteoksen Hedelmätarhastani ynnä muuta puutarhakirjallisuuden satoa. Sitä yllättyy, miten… Lue lisää

Vaikka kirjan kannessa lukee ”Dystopia OK”, tarjolla voi olla omalaatuisia nautintoja. Sini Silverin teoksessa perinteiset runotermit, kuten metafora ja personifikaatio, eivät ehkä päde. … Lue lisää

Romanttinen ja eroottinen runokokoelma pulppuaa elinvoimaa. Vain heteitä ammentaa laajalti kirjallisesta perinteestä mutta luo sen pohjalta omaa mytologiaansa. Carlos Lievosen Vain heteitä… Lue lisää

Kahdentoista tekijän sarjakuva-antologia tarjoaa laajan kirjon tyylejä sortumatta valikoimamuodon ongelmiin. Kertomusten tiivis mitta sallii selittelemättömän ilmaisun. Antologiajulkaisut olivat pitkään olennaisia suomalaisen sarjakuvan kehityksen kannalta. Lue lisää

Emilia Karjulan esikoisromaanissa keijukaisten kuningatar kujeilee ihmisten kanssa. Teoksessa ”halun liike kuljeksii siihen, mikä ei ole paikalla ja minkä voi siksi kuvitella”, kirjoittaa Joonas… Lue lisää

Unta kymmenen yötä tarjoaa japanilaiselta klassikolta kaksi tiheää lastukokoelmaa sekä perusteelliset suomentajan jälkisanat. Klassikkokirjailijat ovat siitä miellyttäviä, että jos heidän teoksiaan pystyy lukemaan suhteellisen vähäisin… Lue lisää

Janne Nummelan visionääriset runoteokset linkoavat tajuntaa. ”Joulupukki, tonttu, juoppo ja shamaani / on maailman nelikenttä.” Erilaiset avustetun luovuuden, tekijyyden hajauttamisen sekä sääntöperustaisen kirjoittamisen kysymykset ovat… Lue lisää

Jorge Luis Borgesin kertomukset olivat aikaansa edellä. Jos kertomisen taituri vielä eläisi, hän ironisoisi nykyistä tarinapöhinää.    Jorge Luis Borges… Lue lisää

Kääntökirja peilaa runoutta ja proosaa toisiaan vasten. Sen laaja intertekstuaalinen korpus sisältää yllättäviä yhteyksiä. Hakukoneen tulos hymähdyttää. Kun kirjoitan Pontus Purokurun Haavamaa-teoksen nimen selaimeni… Lue lisää

Abrahamin korpus päättää mittavan kirjallisuushistoriallisen trilogian, mutta sen ”galaktisesta runousopista” ei muodostu kokonaista tähtikuviota. Tieteen termipankki määrittelee runousopin seuraavasti: ”Runouden olemusta,… Lue lisää

João Luís Barreto Guimarães on ensimmäinen portugalilainen nykyrunoilija, jolta on suomennettu kokonainen teos. Välimeri-kokoelmassa ”[k]ulkijan jokaisen askeleen alla on vuosituhansia”, kirjoittaa Janne Löppönen. … Lue lisää

Laaja-alainen artikkelikokoelma käsittelee tietokirjallisuuden lajeja esseistä oppikirjoihin ja elämäkerroista sarjakuviin. Se painottaa erityisesti ajankohtaisia ilmiöitä kotimaisella kentällä. Tietokirjallisuus on vasta hiljattain tullut osaksi akateemista… Lue lisää