Kritiikit

Paavo Kässi tarttuu Olli-Pekka Tennilän aistittavaan ja lakonisen toteavaan Lemmonommeleen ja päätyy Wittgensteinin kielifilosofiaan. Tässä on pureskeltavaa. Olli-Pekka Tennilän runoteos Lemmonommel sisältää yhden vastustamattomimmista lyyrisistä… Lue lisää

Kaksi rakkaustarinaa on kirja kävelemisestä ja kirjoittamisesta. Se on myös kertomus äidin ja tyttären välisestä suhteesta. Lisäksi se on kirja lapsen kokemasta kotiväkivallasta. Kätlin Kaldmaan… Lue lisää

Jani Saxell kysyy, mikä on muuttunut Jarkko Tontin runoissa pitkän hiljaisuuden jälkeen. Lain laidassa viranomaiskielelle irvailu on sittenkin vain sivujuonne. Miten aloittaa uusi kokoelma, yli… Lue lisää

Jos haluaisi nostaa 1900-luvun kirjallisuudesta yhden teeman ylitse muiden, se olisi aika. Ajan kokemus ja kerrostuneisuus askarruttivat viime vuosisadan kirjailijoita ja synnyttivät joukon mestariteoksia, joihin… Lue lisää

Jarkko Tontti palasi viisikymppisten lähestyessä Paul Celanin pariin kommentaarien kera. Ne auttavat ymmärtämään, mutta voivat myös hukuttaa runoilijan alleen. Tämä on paluu epäonnistumiseen lukijana. Joskus… Lue lisää

Kirjoittaessani kahdeksantoista vuotta sitten Kiiltomatoon arvostelua Markku Envallin teoksesta Henkiinjäämisen suunnitelma ja muita esseitä kirjallisuudesta (2001) määrittelin hänet ”herrasmieskirjailijaksi”. Yleisohjeena totesin: ”Räväkkyyttä… Lue lisää

Yksi Paavo Haavikon Talvipalatsin (1959) tunnetuimmista kohdista kuuluu: ”Tämä on matka tunnetun kielen lävitse”. Samoin voisi luonnehtia chileläisen Vicente Huidobron (1893–1948) runoelmaa Altazor (1931, suom. Lue lisää

Meri Parkkinen pohtii kritiikissään, onko Sally Salmisen elämäntarina liian lumoava. Ulrika Gustafssonin tietokirja valottaa Salmisen arvostuksen puutetta hyvin. Ensiksi haluan kertoa, että olen kirjoittavana naisena… Lue lisää

Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa (2019) on kirjallisuustieteilijä Anna Helteen tutkimusmonografia. Vaikka ”tutkimusmonografia” voi sanana kuulostaa… Lue lisää

Kauas on jäänyt aika, jolloin Suomessa elettiin kohtaamisten ja koskettamisten maailmassa. Kumppania haettiin tanssilavoilta, ravintoloista tai lehtien seuranhakupalstoilta. Parisuhteet olivat pysyviä. Avioliitot päättyivät yleensä vasta… Lue lisää

Jokaisella kirjalla ja kirjallisuudenlajilla on omat hyveensä, jotka perustuvat niille tyypillisiin esteettisiin päämääriin. Kokeellisessa runoudessa hyveet ovat erilaisia kuin harlekiiniromaaneissa, eikä viihderomaania pidä lukea kuin… Lue lisää

Argentiinan kautta aikojen ehkä tunnetuinta kirjailijaa Jorge Luis Borgesia (1899–1986) on usein sanottu postmodernistiksi ennen postmodernismia. Borgesin tuotanto tulvii mitä erilaisimpia aineksia, parodiaa, ironiaa… Lue lisää