Kritiikit

Matti Pulkkisen osuvan ja siksi vähän kuluneenkin määritelmän mukaan ”romaani on kuin sika, kaikkiruokainen, se sulattaa kaiken, minkä sinne laittaa”. Tämä todellakin pätee, sillä… Lue lisää

”Jotain ei tapahdu, keskitytään siihen”. Antti Salmisen runoteoksessa Nollankuori tarkastelussa on tyhjyys, nolla, unohdus, ei-mikään. Ei-mikään on ollut yhtenä aiheena myös Salmisen Paul Celania… Lue lisää

Onko ihmisen sallittua muuttaa toiseen maahan vain koska niin haluaa? Niin sanotussa maahanmuuttokriittisessäkin ilmapiirissä sallitaan usein maahanmuutto, jos tulija tulee tekemään töitä ja maksamaan… Lue lisää

Kiinan peruuttamattomasti muuttaneen vallankumouksellisen Mao Zedongin (1893–1976) vaikutus tuntuu edelleen maan kaikilla elämänalueilla, myös taiteessa. Kommunismin valtakaudella kirjoitettu kiinalainen runous on epävarma paikastaan maailmassa:… Lue lisää

Dialogi kaunokirjallisuudessa on sisarteos saman kustantajan tänä syksynä ilmestyneelle tutkimukselle Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Kirjat täydentävät toisiaan niin akateemisen tutkimuksen kuin harrastajankin kannalta. Siinä… Lue lisää

Historialliset aiheet ovat kovasti pinnalla proosassa. Onkohan kyse samasta ilmiöstä kuin 1930-luvun neuvostokirjallisuudessa? Kun nykyhetkeä ei voi kuvata totuudenmukaisesti, paetaan historian määritellympiin kuviin? Tai… Lue lisää

Kun Heikki Meriläisen (1847–1939) Pietolan tytöt julkaistiin vuonna 1892 WSOY:n kustantamana, teos sai lehdistössä varovaisen myönteisen vastaanoton. Meriläisen rikas kieli ja kainuulaisen kansanelämän kuvaus keräsivät… Lue lisää

Joni Pyysalo (s. 1974) omisti edellisen kokoelmansa Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet (WSOY 2006) hiljattain edesmenneelle äidilleen. Tummasävyisen eksistentialistisessa, menetyksen ja kuoleman kuvien hallitsemassa kokoelmassa… Lue lisää

”Narratiivi on tila. Tämä romaani on ajateltava tilaksi.” Siitäkin huolimatta, että minusta tuntuu, etten lue romaania alkuunkaan? Kaikki tilat ovat täynnä aaveita on… Lue lisää

Vuonna 1842 Ranskassa ilmestynyt eriskummallinen runokokoelma Yön Kaspar (Gaspard de la nuit) jäi kirjoittajansa Aloysius Bertrandin (1807–1841) ainoaksi merkittäväksi kaunokirjalliseksi teokseksi. Postuumisti julkaistu kokoelma… Lue lisää

Terhi Rannela on valinnut romaaniinsa rankan aiheen – tai aihe on valinnut hänet. Punaisten kyynelten talo sijoittuu Demokraattiseen Kamputseaan, nykyiseen Kambodžaan, ja tarina jatkuu… Lue lisää

Suomalaisen romaanin historia on niin lyhyt ja kapea, että kolme klassikkoa heittää varjonsa sen ylitse nykypäivään saakka: Aleksis Kivi, Juhani Aho ja Väinö Linna. Lue lisää