Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Amu Urhonen 26.4.2023
REC on hyvällä tavalla vaikea kirja. Sen sivupoluilla tapahtuu sellaistakin, mikä jää helposti kirjailijan itsensä tai kriitikoiden katseilta piiloon. Tuttavapiiriissäni on ollut erimielisyyttä siitä,… Lue lisää
Petri Pajari Räsänen 17.4.2023
Kalasataman kaupunginosan tieltä hävitettiin Englantilaiskallio ja ehkä keksittyäkin historiaa. Lauseiden irrottaminen Kalasatamasta tuntuu väkivaltaiselta, vaikka teos siihenkin kutsuu. Tunnustan: minulla on niin hyvät unenlahjat… Lue lisää
Julia Berg 6.4.2023
Pudonneet uskaltaa nuortenkirjaksi haastaa lukijaa, vaikka välillä tämä saattaa olla hukassa koukeroisten hahmosuhteiden verkostossa. Kielen ja keinojen rikkaudessa teos muistuttaa, mitä nuortenkirjallisuus voi myös olla. Lue lisää
Herman Raivio 21.3.2023
Loistavan Ääriviivat-trilogian ja hienon Toinen paikka -romaanin jälkeen Rachel Cuskin esseet jättävät haljun jäljen. Syitä on useita. Rachel Cuskin Ääriviivat-romaanitrilogia (2014–2018) käsitteli kertomisen ja… Lue lisää
Mikko Lamberg 9.3.2023
Eros ja sivilisaatio ei kaikin osin ole kestänyt aikaa, mutta välillä on syytä palata klassikkojen alkujuurille. Herbert Marcusen kritiikin takaa pilkistää vapaa-aikaa painottava utopia. … Lue lisää
Nita Mäenpää 1.3.2023
Neiti Steinin keittäjätär ja Lautapalttoo lähestyvät historiallista samansukupuolista rakkautta eri tulokulmista. Vaikka yhteiskunnalliset epäkohdat ovat keskeisiä, romaanit eivät jää vain niihin. Historiallinen rakkaus kiehtoo… Lue lisää
Marjo Jääskä 21.2.2023
Kahden kirjailijan, Taru Kumara-Moision ja kirjailijanimi Pulmu Kailamon romaani Tenho on nostalginen sukellus 1990-luvun lopun opiskelijamaailmaan: suomimetalli pauhasi ja kännykät olivat jotain uutta ja ihmeellistä. Lue lisää
Janne Löppönen 16.2.2023
Aigaionin ja Matka Tabasiin suomentaja huomauttaa teosten ongelmallisuuksista. Kriitikko lähtee selvittämään, miten nurjia ovat matkaesseiden puolet. Jos Willy Kyrklundin (1921–2009) 1950-luvun matkaesseet olisi suomennettu… Lue lisää
Päivi Liski 12.2.2023
Yleensä spekulatiivisen fiktion kirjoittamisoppaat sopivat myös muille proosan kirjoittajille. Kumma kirjoitusopas ei tee tästä poikkeusta vaan palvelee sekä spefin että ylipäätään proosan kirjoittamista kiinnostuneita. … Lue lisää
Pinja Uotila 7.2.2023
Marja Kyllösen Runeberg-palkinnolla ja sitä ennen Finlandia-ehdokkuudella noteerattu Vainajaiset hyödyntää magian, mytologian ja sotien jälkeisen tuppukyläromantiikan teemoja. Niiden takana vielä kiinnostavampi on sen arkaaisen runollinen,… Lue lisää
Jari Olavi Hiltunen 30.1.2023
Poissaolon paino tihentää Riikka Palanderille ominaisen kielellisen leikin toiseen potenssiin. Runopuhuja kutoo sanoista tiheitä kuteita, ja hiljaisuudellakin on oma, tärkeä merkityksensä. Kielen rajat ovat… Lue lisää
Hannele Salminen 26.1.2023
Mennyt palaa ei ole perinteinen kolmiodraama, vaan siinä tunteiden, ajatusten ja aistimusten tulkki Hannele Mikaela Taivassalo tuottaa muistista ja olemassaolon sirpaleista proosarunolle sukua olevan romaanin. Voiko… Lue lisää
