Kritiikit

Kiiltomato-Lysmasken on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Lehdessä julkaistaan kritiikkejä niin eri kaunokirjallisuuden lajeista kuin etenkin kirjallisuutta käsittelevästä tietokirjallisuudesta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tyhjennä lomake

Chileläisrunoilijan teos elvyttää langennutta kieltä

Janne Löppönen 27.4.2021

Yksi Paavo Haavikon Talvipalatsin (1959) tunnetuimmista kohdista kuuluu: ”Tämä on matka tunnetun kielen lävitse”. Samoin voisi luonnehtia chileläisen Vicente Huidobron (1893–1948) runoelmaa Altazor (1931, suom. Lue lisää

”Jokainen kirjoitustaitoinen ihminen pystyy kirjoittamaan yhde…

Meri Parkkinen 20.4.2021

Meri Parkkinen pohtii kritiikissään, onko Sally Salmisen elämäntarina liian lumoava. Ulrika Gustafssonin tietokirja valottaa Salmisen arvostuksen puutetta hyvin. Ensiksi haluan kertoa, että olen kirjoittavana naisena… Lue lisää

Ennen niin kaunis runous, nyt sairaalakuntoon murjottuna

Sofia Blanco Sequeiros 22.3.2021

Todellisuus pahoinpiteli runon: yhteiskunnallisuus ja tunteet suomenkielisessä kokeellisessa nykyrunoudessa (2019) on kirjallisuustieteilijä Anna Helteen tutkimusmonografia. Vaikka ”tutkimusmonografia” voi sanana kuulostaa… Lue lisää

Pappi rakastuu pikkukaupungissa herrakerhojen pyörteissä

Jarmo Suonamo 18.3.2021

Kauas on jäänyt aika, jolloin Suomessa elettiin kohtaamisten ja koskettamisten maailmassa. Kumppania haettiin tanssilavoilta, ravintoloista tai lehtien seuranhakupalstoilta. Parisuhteet olivat pysyviä. Avioliitot päättyivät yleensä vasta… Lue lisää

Menetelmällisen sodankäynnin uhri

Paavo Kässi 15.3.2021

Jokaisella kirjalla ja kirjallisuudenlajilla on omat hyveensä, jotka perustuvat niille tyypillisiin esteettisiin päämääriin. Kokeellisessa runoudessa hyveet ovat erilaisia kuin harlekiiniromaaneissa, eikä viihderomaania pidä lukea kuin… Lue lisää

Humanismin loputtomuuden puolustus

Ville Ropponen 13.3.2021

Argentiinan kautta aikojen ehkä tunnetuinta kirjailijaa Jorge Luis Borgesia (1899–1986) on usein sanottu postmodernistiksi ennen postmodernismia. Borgesin tuotanto tulvii mitä erilaisimpia aineksia, parodiaa, ironiaa… Lue lisää

Sivustakatsoja keisarin hovissa

Sanni Purhonen 11.3.2021

Kristina Carlson on viime vuosina kirjoittanut useamman taidokkaan päiväkirjamaisen pienoisromaanin. Teoksissa ovat päässeet ääneen sellaiset henkilöhahmot kuin Charles Darwinin puutarhuri Thomas Davies romaanissa Herra Darwinin… Lue lisää

Repeämä digitaaliseen & sinä kuin

Tuomas Taskinen 8.3.2021

Virpi Vairinen kirjoittaa ideoiden, tilojen ja rakenteiden runoutta. Uusi kokoelma Kaikki tapahtuu niin paljon (2020) käsittelee erityisesti internetin kokemuksellisuutta ja rakkauden menetystä. Samalla se kartoittaa runouden… Lue lisää

Kirjoitusta aaveista ja muista välitilan olennoista

Päivi Koivisto 2.3.2021

Kehitimme viime syksyllä kirjoitusryhmässäni yhteistä henkilöhahmoa, josta kaikki kirjoittaisivat. Pyysin opiskelijoita ilman sen enempiä pohdintoja sanomaan mitä tahansa määreitä henkilöhahmolle. Keksiminen lähti kankeasti vauhtiin. Yritin… Lue lisää

Vanhan mestarin hiljainen kapina

Meri Parkkinen 27.2.2021

Jouni Tossavaisen Taistelevissa metsoissa on jännitettä: ikääntynyt Ferdinand von Wright yrittää saada alulle elämänsä työtä, aamusumussa verisesti taistelevia metsoja. Teos häilyy vasta kuvana taiteilijan mielessä. Terveys takkuilee. Lue lisää

Kauhun lyhyt oppimäärä – Joelsson pureutuu some-kauhuun

Johannes Melander 20.2.2021

”Tarinat alkavat peloistamme”, eräs henkilöhahmo toteaa japanilaisessa kummituskauhuelokuvassa Ringu (1998). Tämä pätee erityisen hyvin kauhuun. Kauhutarinat käsittelevät yhteisöllisiä ja kaikkein primitiivisimpiä pelkoja. Tarkoituksena… Lue lisää

Runokuvien ja musiikin taidokas yhteissoitto

Venla Kuokkanen 15.2.2021

Jazzia, klassista musiikkia, David Bowieta ja Pink Floydia. Arto Lapin Pohjoiset tuulenpesät -teoksen (2020) runot on otsikoitu musiikkikappaleiden mukaan, ja musiikin tyylilajeja riittää laidasta laitaan. Pohjoiset tuulenpesät on runotrilogian… Lue lisää

Vieritä ylös